Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kutomakoulut-Kuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kutomakoulut. Suomessa on 25
paikallista ja 33 kiertävää k:ua. Niistä ovat
huomattavimmat Fredrika Wetterhoffin
Työkoulu Hämeenlinnassa, joka valmistaa
opettajia, Turun, Lappeenrannan, Kuopion
ja Oulun.
Kutomateollisuus (kehruu- ja
kutomateollisuus l. tekstiiliteollisuus)
jakautuu puuvilla-, pellava-, hamppu- ja
juutti-, villa- sekä silkkiteollisuuteen;
kukin näistä jakaantuu kehruu- ja
kutomateollisuuteen. Suomessa oli 1924
k.-työpaikkoja 276, työntekijöitä 19,152
ja tuotannon bruttoarvo 935,882,600 mk.
Siitä tuli villatehtaiden (27) osalle
235 milj. ja puuvillatehtaitten (10)
342 milj. Edellisistä ovat tärkeimmät:
Yhdistyneet Villatehtaat o.-y., Ab. F.
Klingendahl & Co o.-y., Tampereen Verkatehdas
o.-y., Littoisten o.-y.; jälkimmäisistä: Ab.
Finlayson & Co o.-y., Forssan o.-y.,
Tampereen Puuvillateollisuus o.-y., Vaasan
Puuvillateollisuus o.-y., Ab. John Barker
o.-y., Porin Puuvillateollisuus o.-y.
Maan ainoa pellavatehdas on Tampereen,
trikootehtaista suurin Suomen Trikootehdas
o.-y. vrt. Kudonta.
Kutšuk-Kainardži, kylä Bulgaariassa
läh. Silistrian kaupunkia, V. 1774
tehtiin siellä Turkin ja Venäjän välillä
rauha, jossa Turkki tunnusti Krimin ja
Kubanin riippumattomuuden.
Kutsunta, asevelvollisten tarkastus
vakinaiseen sotapalvelukseen astumista
varten. K:n toimeenpanemista varten on
maa jaettu k.-piireihin, nämä
k.-alueisiin ja nämä
tarkastusalueisiin. Kussakin
k.-piirissä käsittelee asevelvollisuusasioita
k.-toimisto, jossa on
piiripäällikkönä toimiva upseeri
puheenjohtajana ja lainoppinut sihteeri.
K:n toimittaa k.-alueen kokouspaikoissa
lisätty k.-toimisto, jossa
edellisten lisäksi on yksi maistraatin tai
kunnallislautakunnan valitsema jäsen, ja
tulee k:ssa olla läsnä kaksi maistraatin
tai kunnallislautakunnan valitsemaa
luottamusmiestä antamassa tarvittavia
tietoja. K.-toimiston ja lisätyn
k.-toimiston päätöksistä voidaan valittaa
koko maata varten asetetulle
K.-laitoksen Keskuslautakunnalle,
jossa upseeri on puheenjohtajana sekä
jäseninä upseeri ja lainoppinut sihteeri
ynnä kaksi muuta sopivaa siviilihenkilöä.
Ylimpänä oikeusasteena on Korkein
Hallinto-oikeus. Yleinen k. toimitetaan
vuosittain 15/9-15/11 välillä
k.-kuulutuksessa tarkemmin
määrättynä aikana, ja on tarkastukseen
saavuttava kaikkien k.-alueella
hengilläolevien nuorukaisten, jotka sinä
v:na täyttävät 20. v. (Asevelvollisuuslaki
11/11 1922, muutettu osittain 21/2 1925
ja 22/1 1926; Asetus asevelvollisuuslain
soveltamisesta 14/4 1923, muutettu osittain
8/3 1924 ja 21/2 1925; Asetus maan jakamisesta
kutsuntapiireihin 1/6 1923).
Kuttakosken kanava, suluton kanava
Karttulan pitäjässä Virmasveden ja
Kuttajärven välillä, rak. 1894-95,
1,050 m pitkä.
Kutteri (engl.), liikkuvalla
kokkapuulla ja yhdellä jatkollisella mastolla
varustettu pienenläntä alus, jossa on
kahveli- ja latvapurje sekä 2 tai 3
kokkapurjetta.
Kutuzov [-tū’-], Mihail
Illarionovitš Goleništšev (1745-1813),
ruhtinas K.-Smolenskij, ven.
sotamarsalkka. Kunnostautui 1787 v:n
sodassa Turkkia vastaan, komensi
Austerlitzissa 1805 yhtynyttä itäv.-ven.
armeijaa. Ylipäällikkönä sodassa
Turkkia vastaan 1811, Napoleonia vastaan
taistelevan armeijan ylipäällikkönä 1812,
ven.-preussil. armeijan 1813.
Kutveleen kanava, kaivanto
Vuoksenniskan-Savonlinnan väylällä; katkaisee
Kylänniemen tyven.
Kutyymi (ransk.), tapa, traditsioni.
Kuu. 1. Maan kiertolainen, lähin
taivaankappale Maasta katsoen. Kiertää
Maata lännestä itään ja tämän kanssa
Aurinkoa, minkä valoa heijastaa.
Kiertoaika ks. Kuukausi. Näkyy
mainittujen kolmen taivaankappaleen
keskinäisestä asemaista riippuen milloin
osittain, milloin kokonaan valaistuna
(k:n vaiheet: [nymåne] uusikuu, ☽ ensim.
neljännes, [fullmåne] täysikuu, ☾ viimeinen
neljännes). Muodoltaan ellipsoidi, jonka
kaikki kolme akselia eripitkät; pisimmän ja
lyhyimmän erotus n. 3 km; keskimääräinen
läpimitta 3,470 km, s. o. n. 2/7 Maan
läpimitasta, Pinta-ala 1/13, tilavuus 1/50,
massa 1/81 Maan vastaavista suureista.
Rata on ellipsi. Pienin etäisyys Maasta
357,000 km, suurin 407,000 km;
keskimäärin n, 60 Maan sädettä, 384,400 km.
Rataellipsin kaltevuus ekliptikaa vastaan
5° 9’, leikkaa Maan radan tason kahdessa
kohdassa, K:n radan solmuissa. K.
näyttää aina saman puolen meille; kiertää
siis kerran akselinsa ympäri kuukaudessa.
Pinnalla voidaan havaita epätasaisuuksia,
jotka muodostavat rengasvuoria ja
pitkiä railoja. Kokonaisuutena nämä
muistuttavat suuresti kuvioita,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
