- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
907-908

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Laamanninoikeus-Labarum

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


lakkautettiin 1865. — Laamanninoikeus,
kihlakunnan oikeutta ylempi ja hovioikeutta
alempi yleinen tuomioistuin maalla, jonka
tuomiopiirinä oli useita tuomiokuntia
käsittävä laamannikunta. L:n
istuntokausia sanottiin laamanninkäräjiksi.
L:t lakkautettiin 1868.

Laanila, ent. kullanlouhimo Inarin
pitäjässä lähellä Sodankylän rajaa.
V. 1902 ryhdyttiin siellä louhimaan
kultaa kiinteästä kalliosta, perustettiin yhtiö
(O.-y. Prospector), rakennettiin taloja,
hankittiin koneita ja porattiin kalliota
paikoitellen 60 m:n syvyyteen.
Kullansaanti osoittautui kumminkin niin
niukaksi, että työt ennen pitkää lopetettiin.

Laapis, lapis (ks. t.).

Laappi, puuvillan puhdistuskoneista
saatu leveä, vuotamainen vanu, joka
rullalle käärittynä viedään karstakoneeseen.
vrt. Kehruu.

Laar, Pieter van ks. Laer.

Laastari, iholle pantava kiinteä,
lämmössä pehmenevä aine, jossa varsinaisen
lääkeaineen ohella on kiinnikkeenä sekoitus
vahaa, pihkaa, rasvaa, tärpättiä y. m.

Laasti, sideaine, jolla rakennuskivet
liitetään toisiinsa. Ilma-l.
valmistetaan sammutetusta kalkista ja hiekasta
(kovettuu ilmassa), vesi- l. hydraulinen
l. sementistä (kovettuu vedessäkin).

Laastikku (ruots.), lataustanko,
puusta tai metallista tehty keppi, jonka
avulla suusta ladattaviin aseisiin
painettiin ruuti ja luoti.

Laastinsekoituskone, purnu, jossa
pysty, siivillä varustettu akseli pyörii ja
jossa sekoitetaan kalkkilaastia kalkista,
hiekasta ja vedestä. Akselia kierretään
hammaspyörävälityksellä käsin tai
sähkömoottorilla. Sementtilaastin ja betonin
sekoituskoneissa on vaakasuoran akselin
ympäri pyörivä levystä tehty lieriö,
katkaistu kartio, kaksoiskartio, kuutio
t. m. s. tai astia, jonka sisällä on siipiä,
välipohjia, kuulia, jotka astian pyöriessä
sekoittavat sen sisällön hyvin.

Laatokankaupunki (mskand. Aldeigjoborg),
Olhavanjoen vas. rannalla 13 km Laatokasta.
Viikinkien pysähdyspaikkoja Novgorodin matkoilla,
nyk. mitätön kylä.

Laatokan-Suomenlahden kanavasuunnitelma,
Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen 1919
laatima suunnitelma Laatokan yhdistämisestä
Suomenlahteen kanavalla, joka lähtisi
Kivisalinesta läheltä Viipuria ja kulkisi
Suomenvedenpohjan, Kärstilän, Repolan, Lyykylän- ja
Näätälän järven, Noskuanselän ja Kaltoveden
kautta Vuokseen, seuraisi tätä Noisniemeen
ja kulkisi sitten Vuoksen vanhaan uomaan ja
Tiurin- ja Ahvenisenkosken kautta Käkisalmen
selkään, tästä Rannanlahden kautta Pärnälampeen
ja sitten Kivisalmen kautta Laatokkaan.

Laatokka, Euroopan suurin järvi
Kaakkois-Suomen ja Venäjän välissä
(raja kulkee L:n keskitse lounaasta
koilliseen). Pinta-ala 18,004 km2, josta
Suomen puolella 8,013 km2. Suurin
pituus n. 207 km. L:n pinta on 5 m
ylempänä Suomenlahden pintaa. Syvin
mitattu kohta, 260 m, on Valamosta
länteen. Pohjois- ja luoteisrannikolla on
luonnonihanaa saaristoa, muilla
rannikoilla vain joku yksinäinen saari, kuten
Lunkulansaari ja Mantsinsaari Salmissa
ja Konevitsa Sortanlahden edustalla sekä
Ptinovinsaari etelärannikolla. Ulapan
saaria ovat Heinäsenmaa ja Voisina
Kurkijoen edustalla sekä Valamon saariryhmä.
— L:aan laskevia jokia: lännestä Vuoksi,
luoteesta, pohjoisesta ja koillisesta
Hiitolanjoki, Ihalanjoki, Kiteenjoki,
Tohrmijoki, Jänisjoki, Syyskyänjoki,
Uuksunjoki ja Tulomajoki Suomen puolelta;
Olonka ja Syväri idästä, Olhavan joki
etelästä. L:n lasku joki on Neva. ks.
kuvaliitettä Karjala.

Laattapainokone, perrotiini,
kankaiden painossa käytetty painokone;
kuviot ovat kohokuvina laatoilla, joita
on yksi kutakin väriä varten.

Laatukuva, taideteos, joka esittää
jotain jokapäiväisen elämän kohtausta
tai tapausta, esim. kansanelämän,
perhe- ja lapsikuvat, — Laatuluvut, suureet,
joiden yksikkö on määrätty mitta, esim.
5 kg, 6 mk., 25 arkkia. Vastakohta: paljaat
luvut.
Laatusana, adjektiivi
(ks. t.). — Laatutapa, partisiippi (ks. t.).

Laava (it.), tulivuorien purkauksissa
hehkuvansulana ilmoille tuleva ja
purkauksen jälkeen jähmettyvä kiviaine.
Kemiallisesti l:t ovat silikaattiseoksia,
joiden kokoomus vaihtelee. — Laavalasi,
obsidiaani, lasiksi jähmettynyt
kiiltävä, tumma laavalaji.

Labadie [-dī’], Jean de (1610-74),
ransk. mystikko, protestantti. Pappina
Genevessä ja Alankomailla koetti puhdistaa
seurakuntia apostolisten tapaisiksi.

Laban. 1. Jaakobin appi. — 2. Seutu
Arabian erämaassa.

Laband [lābant], Paul (1838-1918),
saks. valtio-oikeudentutkija. Teoksia:
,,Staatsrecht des Deutschen Reiches".

Labarum (lat.), Rooman keisariajan
lopulla ristinmerkillä koristettu lippu,
jota Konstantinus Suuresta lähtien
keisarit käyttivät sotajoukon lippuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0508.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free