Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 917-918 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lagerlöf-Lagrange

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lagerlöf [lāgerlöv], Selma (s. 1858),
ruots. kirjailijatar. Teoksia: (kaikki suomen.)
„Gösta Berlingin taru" (1891), „Liljecronan koti",
lapsuusmuistelmia sisältävä „Lapsuudenkoti",
„Karoliinin sormus", „Pappilan kasvatti", jotka
y. m. kuvaavat L:n kotiseutua Vermlantia,
„Näkymättömiä siteitä", „Antikristuksen ihmetyöt",
„Kungahällan kuningattaria", „Herraskartano ja
legendoja", „Jerusalem" (1901-02, „Gösta Berlingin"
ohella L:n pääteos), „Legendoja Kristuksesta",
„Aarne herran rahat", Ruotsia kuvaileva runollinen
lukukirja „Peukaloisen retket villihanhien kanssa",
„Sadun satu ynnä muita satuja" (johon sisältyy
„Suotorpan tyttö"), „Ajomies", „Portugallian
keisari", „Peikkoja ja ihmisiä", „Kironalainen",
„Tarinoita", „Sakari Topelius", joka on
romantisoitu nuoruudenkuvaus, ynnä „Untuvainen"
(novelli ja näytelmä). L. on uusromantikko,
loistavatyylinen ja mielikuvitusrikas
kirjailijatar, täynnä myötätuntoa kärsiviä
kohtaan; kätkee kernaasti teoksiinsa siveellisen
tarkoitusperän. Sai 1909 Nobelin
kirjallisuuspalkinnon. [Mortensen (ruots., 1908).]

Selma Lagerlöf.

Lagerman [lā-], Alexander
(1836-1904), ruots. insinööri, itsetoimivan
tulitikkukoneen keksijä. Suunnitteli myös
latomakoneen, joka latoi irrallisia kirjasimia.

Lagerstam [lā-], Berndt
(s. 1868), suom. maisema- ja muotokuvamaalari.

Lagerstedt [lāgerstet], Fredrik
Vilhelm (1836-1904), kunnallisneuvos;
innokas suonviljelijä ja kunnallismies,
edustajana talonpoikaissäädyssä 1882-1900.
Asui Lapualla.

F. V. Lagerstedt

Lagervall [lā-], Jaakko
Fredrik (1787-1865), suom. kirjailija.
Otti kersanttina osaa Suomen sotaan 1808-09,
joista julkaissut „En Karelsk jägares
sorgliga minnen". L:n „Ruunulinna" (1834),
mukaelma Shakespearen „Macbethista",
on ensim. suomenk. murhenäytelmä.

Lagi [lā-], Rudolf Teodor
(1823-68), suom. musiikkimies, Helsingin
Nikolainkirkon urkuri v:sta 1851.
Virsikirjakomitean apumiehenä L. pani
perustavasti alkuun koraalivarastomme
järjestelyn ja uudistuksen.

Lagidit, Egyptin n. s. ptolemaiolaisen
hallitsijasuvun rinnakkaisnimitys.

Lago (it.), järvi. — Lago di Como
ks. Como. — Lago di Garda,
Garda-järvi (ks. t.). — Lago Maggiore
[madžō’re], läntisin Italian suurista
alppijärvistä; pohjoisosa kuuluu Sveitsiin;
212 km², 65 km pitkä. Järven läpi
juoksee Po-joen lisäjoki Ticino. Luonnonihanat
rannat, joilla lukuisia kylpyjä parannuslaitoksia.
Borromeon-saaret (ks. t.).

Lago Maggiore. Etualalla Isola dei Pescatori-saaren niemeke.

Lagophthalmus, avosilmä (ks. t.).

La Gorce [gors], Pierre de
(s. 1845), ransk. historioitsija. Teoksia:
„Histoire de la seconde république française",
„Histoire du seoond empire", „Histoire
religieuse de la révolution française".

Lagos [-š], satama- ja kalastuskaup.
Portugalin etelärannikolla. Henrik Purjehtijan
retkikuntien lähtöpaikka. 14,000 as.

Lagos [lāgous], Nigerian pääkaup.
britt. Länsi-Afrikassa, Guineanlahden
rannalla, Nigerian radan lähtökohta, hyvä
satama. 75,000 as.

Lagosta [-o’-], Italialle kuuluva
saari Dalmatsiassa.

Lagrange [lagrā’ž], Giuseppe
Luigi (Joseph Louis) (1736-1813), it.-ransk.
matemaatikko, tuli 19-vuotiaana Torinoin
tykistökoulun matematiikan professoriksi,
1759 Berliinin Tiedeakatemian jäseneksi
ja 1766 sen puheenjohtajaksi. Käsitellyt
teoksissaan lukuteoriaa, yhtälöoppia,
todennäköisyyslaskentaa y. m.
Tärkeimmät työt koskevat analyyttisia
funktsioneja, differentsiaaliyhtälöitä ja
variatsionilaskentaa. Tutkinut myös
matematiikan sovellutuksia fysiikkaan
ja tähtitieteeseen.

G. L. Lagrange.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>