Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1157-1158 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lohtanjärvi-Loinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Selluloosatehdas, kalkkitehdas. 8-luokkainen
suom. yhteiskoulu. Harmaakivikirkko
1300-luvulta, kalkkimaalauksia vv:lta
1510-22. Kuva ks. Kalkkimaalaus.
Laakspohjan, Paloniemen, Kirkniemen
(Gerknäs) ja Vaanilan kartanot. Kaupunkimainen
kirkonkylä kauppalana v:sta 1926.
— 2. Rautatieasema L :n kunnassa Hangon radalla,
64 km Hyvinkäältä, 85 km Hangosta. Sähkörata
L:n järvelle (5 km, avattu 1912).

Lohjanjärvi, läntisellä Uudellamaalla,
Lohjanselän luoteispuolella; pinta-ala
n. 91 km², josta 31 km² saaria; suurin
syvyys 58 m. Rannoilla rehevä kasvillisuus.
Luonnokaunis Karkalinniemi.

Lohjan Kalkkitehdas o.-y. (oik. Lojo
Kalkverk a.-b.), Lohjalla, per. 1897,
osakepääoma 15 milj. mk. Harjoittaa
kalkki-, sementti- ja sahateollisuutta.

Lohjanselkä, Salpausselän jatko,
kulkee Lahden tienoilta Hankoniemen
kärkeen asti, n. 200 km pitkä.

Lohjan Selluloosatehdas o.-y.,
Lohjalla, per. 1906, osakepääoma 12 milj. mk.

Lohkeavaisuus, miner., se useimpien
kiderakenteisten aineitten ominaisuus,
että niiden kideyksilöt särjettäessä
lohkeavat tasapintaisesti. Niissä on
määrätyt lohkosuunnat, joissa ne voi
lohkaista tasaisia lohkopintoja myöten.

Lohko, segmentti, jänteen
erottama osa käyrärajaisesta pintakuviosta
(ympyrästä).

Lohkohakkaus, hakkausmuoto, jolloin
isonlainen ala hakataan paljaaksi tai
siemenpuita jättäen. — Lohkoharsinta,
harsintahakkausmuoto; eroaa varsinaisesta
harsintahakkauksesta siinä, että hakkaus
käsittää pienemmän alan (lohkon) ja että
hakkauksessa poistetaan suurempi puumäärä,
kuin mitä metsikkö edellisen hakkuun
jälkeen on ennättänyt kasvaa. Nuorennuskausi
on l:ssa 20-60 v.

Lohkohedelmät, kuivat hedelmät,
jotka kypsyessään lohkeavat kahdeksi tai
useammaksi yksisiemeniseksi, aukeamattomaksi
hedelmykseksi. Esim. kuminalla 2-lohkoinen,
valkopeipillä 4-lohkoinen l.

Lohkokunta ks. Maanjako. —
Lohkominen ks. Maanjako.

Lohm [lūm], saari Korpoon pitäjän
kaakkolsoisassa. Tärkeä luotsiasema
viereisellä Killingholmin saarella.

Lohtaja, kunta Vaasan läänissä,
rannikolla, Kokkolasta koilliseen; 426,4 km²,
3,962 as, (1925).

Loihtiminen, loitsiminen (ks. t.).

Loimaa. 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan koilliskulmassa,
Loimijoen keskijuoksun ympärillä; 337 km²,
9,359 as, Ferrarian naulatehdas. Yhteiskoulu.
Aseman ympäristö kauppalana v:sta
1922 (pinta-ala 13,7 km²). —
2. Rautatieasema Turun-Toijalan
rataosalla, 66 km Turusta.

Loimaan kauppala.

Loimenvartija, laite kutomakoneissa,
joka loimilangan katketessa pysähdyttää koneen.

Loimijoki, Kokemäenjoen suurin
lisäjoki, juoksee etelästä savitasankojen läpi,
yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa.
N. 130 km pitkä, Tärkeimmät lisäjoet:
Humppilan joki ja Punkalaitumen joki.

Loimilanka, lujaksi kierrettyä,
oikeakierteistä lankaa, jota käytetään
kankaan loimiksi. vrt. Kudonta.

Loimola, rautatieasema
Matkaselän-Suojärven radalla Suistamossa,
74 km Matkaselästä.

Loimolanjärvi, Suistamon pitäjän
itäosassa, 9 km pitkä.

Loinen, paikoin kesti, tilattomaan
väestöön kuuluva henkilö, joka elää
päivätyöläisenä ja, omaa asuntoa vailla,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>