- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
Maitotalous 3-4

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maitotalous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


illustration placeholder

Maitopisara vahvasti suurennettuna,

1 täysi-, 2 kuorittua maitoa.


M:sta valmistetaan paitsi voita ja
juustoa myös smetanaa 1. vuolukermaa,
tvorogia l. rahkapiimää (uunipiimää),
kaseiinia, sterilisoitua ja kondensoitua
m:oa, m.-jauhoa, joghurtia, maitosokeria,
kvarkkia.

Maitohappo, siirappimainen, väritön,
hajuton, hyvin hapan, veteen, alkoholiin
ja eetteriin liukeneva neste, muodostaa
hyvästi kiteytyviä, helposti liukenevia
suoloja, laktaatteja. M:oa muodostuu
maidon maitosokerista m.-käymisessä,
jonka pääasiallisesti aiheuttaa
m.-bakteeri (Bacterium acidi
lactiti).
M:oa tavataan eläinten ja
ihmisten mahalaukussa, suolistossa,
lihasnesteessä, kasviksissa, rankissa,
painorehussa y. m. Sitä valmistetaan tehdasmaisesti
sokerinpitoisista liuoksista m.-käymisellä.
M.-bakteereja esiintyy luonnossa yleisesti
karjanlannassa, pelloilla, viljellyissä
kasveissa, rehuissa, kuivikeaineissa, astioissa
y. m. M:oa käytetään maitotaloudessa,
terveydenhoidossa ja teknillisiin
tarkoituksiin kuten nahka-, villanvärjäys-
ja tärkkelystehtaissa. [Orla-Jensen,
„Maitotalous-bakterioppi" (suomen. 1914);
Sandelin, ,,Maidon ja maitotaloustuotteiden
bakterioppi" (1919).]

Maitojauho, maidosta valmistettu
tuote, josta vesi on kuumentamalla
poistettu, myydään kaupassa kuivattuna
ja jauhettuna. [Hirvensalo (1925).]

Maitokuume, poikimahalvaus (ks. t.).

Maitokypsyys, se aste jyvien
kypsymisessä, jolloin vielä ulkopuolisesta
vihreän jyvän siemenvalkuainen on
muuttunut maitomaiseksi.

Maitolasi, opaalilasi,
maidonvalkea läpikuultava lasi, jossa
väriaineena kaliumfosfaattia tai sinkkioksidia,

Maitomerkit, ne lypsyeläimen
ulkonaiset merkit, joista on yritetty
arvostella sen tuotantokykyä: utaret,
maitosuonet, maitoreiät ja maitopeili.

Maitomittari, butyrometri (ks. t.).

Maitopeili, lypsyeläimen n. s.
maitomerkkejä, utarien takapuolen ja hävyn
välinen ruumiin pinta, jossa karvat ovat
hienot ja niiden kasvusuunta ylöspäinen.
vrt. Maitomerkit.

Maitopisara. Tätä nimeä käyttävät
yhdistykset, jotka hankkivat maitoa ja
hoitoa pienille lapsille, pääasiassa niiden
ensim. elinvuotena. Helsingissä on M:lla
4 asemaa, hoidokkeja. 355 (1925);
vastaavia yhdistyksiä toimii us.
maaseutukaupungeissa. Yhdistykset saavat suuren
osan tuloistaan n. s. vappukukan myynnistä.
Suomen ensim. M.-asema avattiin 1904.

Maitopuu l. lehmäpuu
(Galactodendron utile), Venezuelasta
kotoisin oleva puu, jonka rungosta vuotava
maidonvärinen, hyvänmakuinen maitiaisneste
on hyvin ravitsevaa.

Maitorauhaset, vain nisäkkäillä
olevat ihorauhaset, jotka erittävät maitoa
(ks. t.). Niiden lukumäärä on eri
imettäväisillä erilainen riippuen poikasten
lukumäärästä. Rauhasesta johtavat ulos
pienet maitotiehyet, jotka aukeavat kekomaisen
kohoutuman, nännin, päähän.

Maitorupi, rintalasten päässä ja
kasvoissa esiintyvä ihottuma, jossa paksuja
kellanharmaita rupia, — Maitosieni,
rouskusienistä (Lactarius) käytetty
nimitys. — Maitosokeri, laktoosi,
aineksena maidoissa (3-6 %). Kovia, valkoisia,
makeahkoja kiteitä, jotka vaikeahkosti
liukenevat veteen. — Käytetään lisäyksenä
lehmänmaitoon pikkulasten ravinnoksi.

Maitotalous, maatalouden tärkeimpiä
haaroja, on viime vuosikymmeninä,
kehityttyään järkiperäiseksi ja laajaksi, yhä
täydellisemmin erikoistumassa
varsinaisesta maataloudesta ja muodostumassa
aivan omalaatuiseksi tehdasteollisuudeksi.
Järkiperäinen m. tarkoittaa
runsaslypsyisen karjan antimien mahdollisimman
kannattavaa käyttöä, joka saavutetaan
joko maitoa myymällä tai siitä tuotteita,
voita, juustoa y. m. valmistamalla, sekä
m:n sivutuotteiden, kuoritun maidon,
heran j. n. e., tarkoituksenmukaisella
jalostamisella. vrt. Meijeriliike.
[Grotenfelt, „Tietoja Suomen
maitotalouden kehityksestä" (1906) ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0750.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free