Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 23-24 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mazer-Mecklenburg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mazer [-sä’r], Karl Peter
(1807-84), ruots. taidemaalari. Oleskeli 1835 ja
seur. vv. Suomessa, jossa maalasi J. L. Runebergin
muotokuvan Pohjalaiselle Osakunnalle.

Mazzini [matsī’ni], Giuseppe
(1805-72), it. vallankumousmies. Liittyi
varhain carbonareihin (ks. t.), per.
maanpaossa Marseillessa 1831 Italian
yhdistämistä tasavallaksi ajavan „Nuoren
Italian" seuran, vallankumousvuonna 1848
jälleen Italiassa m. m. 1849 yhtenä
Rooman triumviirinä, sitten taas
maanpaossa. Teoksia suomen.: „Ihmisen
velvollisuudet".

Mazzuoli, Francesco,
ks. Parmeggianino.

Mc ks. Mac.

m. d. s., resepteissä lyhennysmerkintä
sanoista misce, da, signa = sekoita, anna
(potilaalle), merkitse (pulloon y. m.
lääkärin käyttöohje).

Meanderi (nimitys johtuu Vähässä-Aasiassa
olevasta kiemurrellen juoksevasta Maiandros-joesta),
joenuoman kiemura. M:eja syntyy tasangoilla siten,
että virta mutkapaikoissa syövyttää enemmän mutkan
koveroa sivua, kun taas vastakkaisella, kuperalla
sivulla ranta maatuu siihen kerrostuvan lietteen
vuoksi. Näin mutkat usein laajenevat suuriksi
silmukoiksi, joiden kannas lopulta voi katketa,
jolloin joki taas juoksee suoraa tietään ja sen
viereen jää m:n jäte hevosenkengän muotoisena
järvenä, n. s. juoluana.

Meanderikoriste, Vähän-Aasian
kiemurtelevan Maiandros-joen mukaan
nimitetty taideteollisuudessa ja
arkkitehtuurissa käytetty jatkuva koristeaihe.


Manderikoristeita.

Mechelin [mekelī’n], Leo
(1839-1914), suom. oikeusoppinut ja valtiomies.
Yhdyspankin johtajia 1867-72, valtio-oikeuden
prof. 1874-82, senaattori 1882-90, maasta
karkoitettuna 1903-04, Senaatin talousosaston
varapuheenjohtaja 1905-08. Valtiopäivillä
1872-1906 ja 1910-13, siitä aatelissäädyssä
1877-1906, Helsingin kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja 1875-78 (paitsi 1877), 1892-99.
Kuului ensin liberaaliseen puolueeseen, sitten
puolueeton ruotsinmielinen, lopulta ruots.
puolueeseen. Suomen oikeustaistelun merkkimiehiä,
loistava puhuja („Valda tal", 1915). Teoksia:
,,Om statsförbund och statsunioner",
,,Précis du droit public du Grand-Duché de
Finlande", ,,Das Staatsrecht des Grossfürstentums
Finnland" sekä eri kielillä ilmestyneitä
oikeusasemaamme valaisseita kirjasia. [Rein (1915).]


Leo Mechelin.

Mecheln [mēh-] (ransk. Malines),
kaup. Belgiassa, Antverpenista etelään
S:t Rombaut-tuomiokirkko, rakennettu
1300-luvulla, oikeuspalatsi 1500-luvulta.
M:n arkkipiispa on Belgian kirkon
priimas. Kutomateoll. 60,000 as.


Mecheln. Tuomiokirkko.

Mechitarilaiset, room.-kat. kirkon
kanssa unionissa oleva, Mechitarin
(1676-1749) perustama armeen. munkkikunta.
M., joiden päämaja on San Lazzarossa
Venetsian edustalla, ovat tunnettuja
tieteellisistä ja kirjallisista harrastuksistaan;
vars. julkaisseet Armeeniaa koskevia teoksia.

Meckel, Johann Friedrich
(1781-1833), saks. anatomi, prof. Haliessa v:sta
1808, laajoja tutkimuksia, vertailevan
anatomian ja epämuodostumaopin alalta.
Julk. m. m. „System der vergleichenden
Anatomie" (6 nid., 1821-33).

Mecklenburg, kaksi tasavaltaa
Pohjois-Saksassa, Itämeren rannalla.
— 1. M.-Schwerin, 13,127 km²,
675,000 as. Pääkaup. Schwerin.
— 2. M.-Strelitz, 2,001 km²,
110,000 as. Pääkaup. Neustrelitz.
— Molemmat maatalousmaita. — Historia.
Sikäläinen slaav. asutus kukistettiin 1160;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>