Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 229-230 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Multasienet-Munasolu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Multasienet (Tuberaceæ),
kotelorakkoisia sieniä, maanalaisia, elävät
mädänsyöjinä tai loisivat puiden juurilla,
itiöemät mukulamaiset. Tunnetuimmat m.
ovat tryffelit, joihin itiöemät ovat
mustia, nystyräpintaisia, hyvätuoksuisia
ja erittäin herkullisia ja joita sen
vuoksi innokkaasti kerätään Keski-Euroopassa;
m. m. Ranskasta (n. s. perigordtryffeliä,
Tuber melanosporum) viedään
niitä ulkomaille monen miljoonan frangin
edestä. — Suomessa kasvaa syötäväksi
kelpaamaton Elaphomyces granulatus
männyn juurilla; sen itiöemät sormenpään
kokoisia.


Multasieni (halkaistu).

Multatuli ks. Dekker.

Multaus, mullitus (ks. t.).

Multausaura, vakoaura (ks. t,).

Multia, kunta Vaasan läänissä,
Satakunnan koilliskolkassa,
Haapamäen-Jyväskylän radan pohjoispuolella;
776,8 km², 4,228 as. (1926).

Multiplikaattori (lat.), kertoja; eräs
laji galvanometriä (ks. t.).

Multiplikatsioni (lat.), kertolasku
(ks. t.).

Multippeli (ransk.), kerrannainen,
kokonaiskerrannainen, luku, joka
saadaan, kun kyseellinen luku kerrotaan
kokonaisluvulla.

Multitubulaarikattila, tuliputkikattila.
ks. Höyrykattila.

Multum (lat.), paljon, leikillisessä
puheessa: raha, varallisuus. — Multum,
non multa, „paljon, mutta ei
monenlaista”; syvyyttä, ei laajuutta.

Mumma (saks.), alk. väkevä saks.
olutlaji, nyk. portterista, vaaleasta oluesta ja
sokerista, joskus myös šerrystä
valmistettu juoma.

Mummius, Lucius, Rooman konsuli
146 e. Kr. Kukisti Akaian liiton (siitä
kunnianimi Achaieus) ja hävitti
Korintin.

Muna, monisoluisten eläinten
munasolu (ks. t.) ympäröivine verhoineen.
Nisäkkäiden ja useiden selkärangattomien
m:t ovat 2:n kalvon verhoamat:
sisemmän munakelmun, jonka itse
munasolu on erittänyt ympärilleen ja
ulomman, munasarjojen pienistä soluista
muodostuneen ulkokerroksen.
Kaloilla ja sammakkoeläimillä m.-tiehyt
erittää edellämainittujen kalvojen
ympärille hyytelökerroksen, matelijoilla ja
linnuilla erittyy m.-tiehyessä
munanvalkuaiskerroksia ja näiden ympärille
vielä nahka- tai kalkkikuori. Linnun-m:n
sisin valkuaiskerros on hyvin kiinteätä,
siitä lähtee munan kumpaankin päähän 2
kierteistä valkuaisnuoraa.
Valkuaista ympäröi 2 ohutta n. s.
kuorikalvoa. Kalkkikuori on
huokoinen, joten ilmaa voi tunkeutua m:aan.
Linnun-m:n tylpässä päässä on
kuorikalvojen välissä erikoinen ilmakammio.
Varsinainen m.-solu linnunmunassa on
ruskuainen, tässä oleva vaaleampi
„iturakko” vastaa muiden solujen tumaa,


Muna. rsk ruskuainen,
ik ilmakammio, k kuori,
vn valkuaisnuora, v
valkuainen, ir „iturakko”.

Munahammas, lintujen ja eräiden
matelijain sekä nokkasiilin poikasten
yläleuassa oleva, myöhemmin häviävä
sarveislisäke, jolla ne särkevät munan
kuoren.

Munajohdin, munatiehyt,
yhteinen nimitys niille erilaisille tiehyille,
joita myöten munasolut poistuvat
munasarjoista, ks. lähemmin
Sukupuolielimet.

Munamägi, Suur-Munamägi,
Kaakkois-Virossa, Viron korkein kohta,
325 m yli merenp.

Munanmyyntiosuuskunta, jäsentensä
kananmunien myyntiä ja
kanataloustarvikkeiden ostoa harjoittava
osuuskunta. Suomessa oli v:n 1925 lopussa
122 m:aa. M:illa on oma keskusliike
Vientikunta Muna r. l., kotipaikka
Helsinki, sen myynti oli 1925 4,3 milj. mk.
M:ien myynti lienee 12 milj. mk.
[„Munanmyyntiosuuskunnan käsikirja”
(1922).]

Munanvalkuaisaineet, valkuaisaineet
(ks. t.).

Munaoppi, oologia, käsittelee
linnunmunien rakennetta, vars. kuoren
muotoa, väriä ja muita ominaisuuksia.

Munapesäke, arkegoni,
munasiittoisten kasvien (koppisiemenisiä
lukuunottamatta) naaraselin, jonka sisässä
munasolu kehittyy.

Munasarjat, ovaariot,
naaraspuoliset sukupuolirauhaset, joissa
munasolut syntyvät.

Munasolu. Eläint. Naaraspuolisissa
sukurauhasissa (harvoin muualla
ruumiissa) syntynyt solu, jolla on kyky

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>