- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
769-770

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Petsamo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

muodostava kunta; 10,470 km2, 2,039 as.
(1926). Rannikolla on 16 km pitkä
Petsamonvuono ja Kalastajasaarento,
josta vain länsiosa kuuluu P:oon. Sen rannikolla
ovat Maattivuono ja Pummanginvuono
ja näiden välisen Pummanginniemen
edustalla, n. 17 km Petsamonvuonon suusta,
matalat Heinäsaaret. Sisäosat ovat
250-400 m korkeata aallokasta puolitasankoa,
jossa loivat tunturit ja suot vuorottelevat.
Tuntureista mainittakoon Petsamonjoen ja
Paatsjoen välissä olevat laajat P:n tunturit.
— Pieniä järviä on alueella paljon; osa niistä
laskee Paatsjokeen, osa P:n pohjoisosan
keskitse virtaavaan 110 km pitkään
Petsamonjokeen, ja eteläiset järvet
Luttojokeen (ks. t.); uloinna
pohjoisessa ja lännessä on Vuoremanjoki
rajana Norjaa vastaan. — Ilmasto.
Kalastajasaarennon pohjoiskärjessä olevassa
Vaitolahdessa ei aurinko laske toukok.
17 p. — heinäk. 28 p., eikä talvella nouse
marrask. 27 p. — tammik. 16 p. Vuoden
keskilämpö on Vaitolahdessa +0,7°,
Petsamonvuonon perukassa —0,7°.
Tammi- ja helmikuun keskilämpö samoissa
paikoissa —6° ja —11°, heinäkuun keskilämpö
+9° ja +11°, mutta lämpötila voi joskus
Petsamonvuonon pohjukassa kohota +30°:seenkin.
Sademäärä n. 400 mm vuodessa. Petsamonvuono on
n. 6 kk. jäässä ja vain suupuoli on
sulana läpi vuoden. — Kasvillisuus.
P:n etelä- ja keskiosat kuuluvat
havumetsävyöhykkeeseen (mänty yleisempi,
kuusi harvinaisempi), tämän pohjoispuolella
on koivuvyöhyke ja pohjoisinna kapea puuton
tunturivyö; puuttomia ovat myös korkeimpien
tunturien laet ja Kalastajasaarento.
Eläimistö. Turkiseläimistä ovat
yleisimpiä kettu ja jänis, saukko ei liioin
ole harvinainen, joitakuita karhuja elää
alueella, ja toisinaan sudet ahdistavat
porolaumoja; sopuli ilmestyy tänne
vaellusvuosinaan. Erittäin rikas
on merenrannikon linnusto, varsinkin
Heinäsaarilla. Rannikon edustalla
tavattavia hylkeitä ovat keväisin
vaellusmatkalle tuleva Grönlanninhylje, sekä
vuonoissa elävä kirjavahylje; valaista ovat
pyöriäiset, delfiinit ja sillivalaat yleisiä,
uurteis-, miekka-, ryhä- ja maitovalaat
näyttäytyvät harvinaisina tai satunnaisina.
Merikaloista ovat tärkeimmät lohi, turska,
kolja, seiti (saita), pallaskampela ja
punakampela sekä syöttikalana käytetyt
pienempi tuulenkala (pakkisilli) ja
villakuore; sillin esiintyminen on
ajoittaista. Virtoihin nousee merilohi ja
meritaimen, järvissä ja joissa ovat
yleisimpiä järvilohi (taimen), nieriä (rautu),
harjus ja siika. — Asukkaita oli v. 1926
2,039 (1,112 miestä ja 927 naista).
Näistä oli luterilaisia 1,078 (suomalaisia
1,022 ja lappalaisia 56), kreik.-kat. 961
(kolttia 422, karjalaisia 311, venäläisiä
217 ja syrjäänejä 11). Tärkeimmät
suomalaisasutukset ovat Salmijärvi
Paatsjoen laaksossa, Pummanki, Kervanto ja
Vaitolahti Kalastajasaarennolla.
Karjalaisen ja ven. asutuksen keskuspaikkoja
ovat Näsykkä, Parkkina ja Kaakkuri
Petsamonvuonon perukassa. Kolttakyliä
ovat Lapinkylä (Moskova) Petsamonjoen
sekä Köngäs (Boris Gleb) Paatsjoen
varrella ja Suonikylä alueen eteläosassa.
Elinkeinot. Maanviljelyksestä on
mainittava vain vähäpätöinen perunanviljelys.
Sitävastoin järvi- ja jokivarsien rehevillä
heinämailla karjanhoito (nautakarjaa,
lampaita) voi muodostua huomattavaksi
elinkeinoksi. Koltat ovat talvisin
poronhoitajia, kesällä kalastajia.
Merenrannikolla on kalastus pääelinkeinona,
etenkin harjoitetaan lohen ja turskan
pyyntiä. Vuotuinen lohensaalis on ollut
15,000-25,000 kg, turskan- ja koljansaalis
voi nykyisillä kalastusvoimilla nousta
1-1,5 milj. kg:aan. Hylkeenpyynti,
joka tapahtuu verkoilla, on vähäistä.
Huomattava sivuelinkeino on riekonpyynti
talvella ja hillojen (suomuuraimien)
kerääminen (1925 vietiin hilloja 200,000 mk:n
arvosta). P:n taloudellisten olojen
kehittämistä varten perustettiin 1921
Petsamo-yhtiö (ks. t.). — Liikenneolot.
Ivalosta Petsamoon johtava maantie on
valmistunut Pitkäjärvelle saakka; valmiina
ovat myös Parkkinan ja Salmijärven
sekä Parkkinan ja Trifonan väliset
tiet. Pitkäjärven ja Salmijärven välinen
osa valmistunee v:n 1928 kuluessa.
Valtion ylläpitämä säännöllinen laivayhteys
on ollut Trifonasta Könkään kylään
(lähellä Paatsjoen suuta) ja samalla
matkalla Norjaan (Kirkenes) 2 kertaa
viikossa ja Kalastajasaarennon eri kyliin
kerran viikossa. Laivaliikenteen
keskuspaikka on Trifonan kylä
Petsamonvuonon varrella. Postinkuljetus on
kesänaikana tapahtunut kolme kertaa viikossa
postiautolla Pitkäjärvelle ja sieltä
postimoottorilla Könkään kylään, mistä se
meriteitse on kuljetettu Trifonaan ja
sieltä edelleen Petsamon pääpostikonttoriin,
joka sijaitsee Ala-Luostarissa. —
Historia. P:n rannikko on jo varhain
ollut lappalaisten, suomalaisten,
norjalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten
kalastusaluetta. Sisäosien lappalaisia ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0427.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free