- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
797-798

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Piigalmeija-Piikkisika

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


vesimolekyylejä. Piidioksidia ja silikaatteja
syövyttää vain fluorivety, sulava fosforihappo
ja alkalit. — Runsaan esiintymisensä ja
yhdistystensä moninaisuuden puolesta piillä
on epäorgaanisessa luonnossa jossain määrin
samanlainen asema kuin hiilellä orgaanisessa,
vrt. Lasi, Kvartsi, Piilasi.

Piigalmeija ks. Galmeija.
Piihappo, us. piidioksidin nimityksenä.
Piikivi l. limsiö, eräs kvartsilaji.
— P:eä käytettiin kivikaudella aseiden ja
työkalujen valmistukseen.

Piikkieväiset, luukalaryhmä, selkä-,
vatsa- ja peräevissä 1 tai useampia
piikkiruotoja. Meikäläisiä lajeja m. m.
ahven, kuha, kiiski, rautakalat.

Piikkihai (Acanthias vulgaris),
hoikkaruumiinen, n. 1 m pitkä haikala, jolla
2 selkäevää ja kummankin etureunassa
vahva piikki. Selkäpuoli harmaa,
vatsapuoli kellervä. Euroopan merien yleisin
hai (ei Itämeressä). Syö kaloja. Liha
syötävää. Synnyttää eläviä poikasia. Kuva ks.
Kalat, liitekuva Merikaloja.

Piikkikampela ks. Kampelat.

Piikkilanka, okalanka, kahdesta
galvanoidusta rautalangasta kierretty
lanka, jossa on 1-2 dm:n päässä toisen
langan ympäri kierrettyjä teräväpäisiä
okaita; käytetään aitoihin,
piikkilankaesteisiin y. m.

Piikkilankaeste, tavallisin este
vihollisen pysäyttämiseksi omien
puolustusasemien eteen. P:t rakennetaan niin,
että esteitten eteen voidaan konekivääreillä
antaa sivustatulta. Tavallisin p. on
3-10 m leveä ja 1 m korkea aita, jonka
paalujen etäisyys toisistaan 1,5-2 m.
Helpoimmin laitettavia ovat aidan tapaiset
esteet tai kaksi n. 3 m:n etäisyydellä
olevaa aitaa, joiden väliin kiinnitetään
piikkilankaa. Teitä ja aukkoja
sulkemaan käytetään siirrettäviä n. s.
espanjalaisia ratsastajia ja häkkyröitä.

Piikkinahkaiset (Echinodermata),
muudan eläinkunnan pääjakso. Merieläimiä,
joilla säteittäinen ruumiinrakenne,
säteiden pohjaluku 5. Yksilökehitys osoittaa
kumminkin, että p. polveutuvat kaksikylkisistä
alkumuodoista. Ihossa säännöllisissä riveissä
sijaitsevia kalkkilevyjä, joiden pinnalla
piikkejä ja nystyröitä. Liikuntoelimistönä
vesiputkilosto: ruumiin yläpinnalla on
reiällinen siivilälevy, josta johtaa
alaspäin n. s. kivikanava; tämä vie
nielua ympäröivään rengasputkeen,
josta haaroittuu 5 sädeputkea;
näistä alkaa parillisia, hienoja sivuhaaroja,

jotka ensin laajenevat jalkarakkuloiksi
ja päättyvät ruumiin pinnalla oleviin
imujalkoihin.

illustration placeholder

Meritähden vesiputkilosto.
ma siivilälevy, st kivikanava,
k rengasputki, r sädeputki,
s imujalka, ap jalkarakkula.

Jalkarakkulain supistuessa puristuu niissä oleva
vesi imujalkoihin, jotka tällöin pitenevät
ja imeytyvät kiinni alustaan; kun vesi niistä
puristuu takaisin rakkuloihin, heltiää niiden ote
alustasta. Hermostona on nielua ympäröivä rengas,
josta lähtee sädeputkien vieressä
kulkevia haaroja. Verisuoniston kulku on
samanlainen. Suoli lyhyt, peräaukko tav.
selkäpuolella, toisinaan ei sitä ole
ollenkaan, jolloin suolisto siis on umpipussin
muotoinen. Uudestikasvamiskyky hyvin
suuri. Syövät merileviä ja -eläimiä.
Seuraavat luokat: meritähdet,
käärmetähdet, merisiilit, merililjat

ja merimakkarat (ks. n.).

Piikkipaatsama ks. Ilex.

Piikkisienet (Hydnaceæ),
lakkisieniheimo, johon kuuluu n. 60 suom. lajia.
Itiöemä, joko alustaansa rupimaisesti
kiinnikasvanut tai erilaistunut lakiksi ja
kannaksi. Itiölava peittää itiöemästä
kohoavia nystyjä tai piikkejä. Syötäviä
meikäläisiä lajeja ovat m. m. vaalea
orakas
(Hydnum repandum) ja
suomuorakas (Sarcodon imbricatus),
molemmat havumetsissä kasvavia. Kuva ks.
värikuvaliitettä Sieniä.

Piikkisika (Hystrix cristata),
n. 70 cm pitkä ja 25 cm korkea kömpelöruumiinen
jyrsijä, jonka selässä on n. 15-40 cm pitkiä
teräviä, taaksepäin suuntautuvia piikkejä.
Yöeläin, makaa päivät kaivamissaan maanalaisissa
käytävissä. Syö kasviruokaa. Etelä-Euroopassa,
Pohjois-Afrikassa, Vähässä-Aasiassa.
— Kanadan p:sta ks, Urso.

illustration placeholder

Piikkisika.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0441.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free