Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 893-894 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Porla-Poro

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

karoteiksi (kesä-p:iksi). Keittiökasveina
maassamme viljellään eniten Nantes- ja
Lontoon-tori-nimisiä laatuja, rehukasveina
etupäässä valko-juurisia rehu-p:itä. P. viihtyy
parhaiten edellisenä vuonna lannoitetussa, hyvin
muokatussa multavassa hiekkamaassa. Kylvetään joko
myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä;
kylvömäärä 5-7 kg ha:lle; sato 300-500 hl
(à 70 kg) juuria ha:lta; naattien paino
n. 1/3 juurien painosta. Siemenviljelyksessä
saadaan siementä n. 500 kg ha:lta; 1,000 siemenen
paino n. 1,2 g, itävyys 60-80 %, se
säilyy 3-4 v. P:n juuren kokoomus: vettä
86,81 %, valkuaisainetta 1,18 %,
typettömiä aineita 2,92 %, rasvaa 0,29 %,
rypäle- ja ruokosokeria 6,14 %, selluloosaa
1,63 % ja suoloja 1,03 %.


Porkkana.

Porla, paikkakunta Keski-Ruotsissa,
Örebrosta lounaaseen. Terveyslähteitä,
joissa raudanpitoista vettä. Verenvähyyttä
potevien suosima parannuspaikka.

Porlammi. 1. Kartano Lappträskissä.
— 2. Pysäkki Loviisan radalla.

Pormestari (ruots.) on kaupunkikunnan
lainkäytön ja hallinnon ylin virkamies,
raastuvanoikeuden ja maistraatin
puheenjohtaja, vrt. Kunnallispormestari,
Oikeuspormestari.

Pormestari, iso-lokki. ks. Lokit.

Pornainen (myös Porneesi), kunta
Uudenmaan läänissä, Keski-Uudellamaalla, Porvoosta
luoteeseen; 147,6 km², 2,285 as. (1926).

Pornografia (kreik.), epäsiveellinen
kirjallisuus. — Pornografinen, epäsiveellinen.

Poro, kesy peura. P:ja on Suomessa
kaksi muotoa: metsä- l. outa-p., joka
elää koko vuoden metsäseuduissa ja johon
suurin osa p.-karjastamme kuuluu ja
tunturi-p., joka ainoastaan
talvisin laskeutuu alempiin metsäseutuihin,
on lyhyempi, pyöreämpi, pitkäkarvaisempi
ja täysikasvaneena n. 15-20 kg keveämpi
kuin metsä-p. Suomen p:t ovat
enimmäkseen vaalean tai tumman
ruskeanharmaita; pohjoisosissa myös
valkeita ja harmaanvalkean kirjavia.
Kesäisin p:t yleensä ovat vapaudessaan,
„veitallaan". Syksyllä ne kootaan ja
ajetaan laumoissa, „tokissa", varta
vasten rakennettuihin aitauksiin,


Poroja erotetaan.

„kaarteisiin", joissa ne merkitään, uroksia
kuohitaan, j. n. e. ja teuras- ja ajo-p:t
erotetaan. Muut viedään talvilaitumelle,
missä niitä aluksi paimennetaan,
kunnes ne keväthankien aikana uudelleen
hajaantuvat. Silloin jätetään p:t omiin
hoteisiinsa seuraavaan syksyyn saakka,
jolloin ne uudestaan kootaan.
Paimennuksen päätarkoituksena on estää
p:ja tekemästä vahinkoa maanviljelijöille
ja suojella niitä petoeläimiltä.
Vain paimentolaiset kaitsevat p:ojansa
koko vuoden; suurten karjain omistajat
kukin erikseen, pienien omistajat yhtyvät
porokyläksi työn helpottamiseksi. P:jen
jalostamiseksi toimii Suomen
Poronjalostusyhdistys (per. 1926).
V. 1922 p:jen lukumäärä Suomessa oli
n. 125,000. — P:n suurin merkitys on
teuraseläimenä. Suurimmista saadaan
lähes 100 kg lihaa, n. 3-4 v:n ikäisistä
keskim. n. 50 kg. Ajo-p:n nopeus on
korkeintaan 20 km tunnissa lyhyellä
taipaleella, kun on kevyt kuorma, ja
150 km vuorokaudessa. 100-150 kg
painoisen kuorman se vetää 40-50 km matkan
vuorokaudessa hyvällä kelillä.
Kantojuhtana se kuljettaa 30-40 kg:n painoisen
taakan. Ajoon ja teurastukseen käytetyt
uros-p:t ovat kuohittuja (purtuja)
„härkiä". Siitoskykyisiä uros-p:ja, „hirvaita",
pidetään vain siitokseen tarvittava määrä.
Naaraita nimitetään „vaatimiksi" ja
p.-vasikoita „ vasoiksi". P.-lehmän
kiima-aika on syyskuussa, kantoaika n. 217 vrk.
Vasa seuraa emoansa ainakin 3-4 kk.,
välistä 10:kin. — P:n maidon kokoomuksesta
ks. Maito. Sitä käytetään
kermana, kuivatettuna, jäädytettynä,
juoksetettuna tai juustoksi jalostettuna. —
Poronhoito on tehnyt mahdolliseksi monen
pohjoisen seudun asuttamisen ja sitä
harjoitetaankin nykyjään kaikkialla
Euroopan ja Aasian, paikoin Amerikankin
pohjoisosissa. [Grotenfelt (1920).]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>