- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1139-1140

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rantaoikeus-Rapautuminen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Rantaoikeus. Keskiajalla katsoivat
rantaseudun asukkaat oikeudekseen ryöstää
haaksirikkoutuneen rantautuneen laivan.

Rantasalmi. 1. Kunta Mikkelin
läänissä, Keski-Savossa, Haukiveden
ympärillä; 708,3 km2, 9,388 as. (1926). Vanha
sivistyspitäjä. Haapaniemen (ks. t.)
sotakoulu. Parkumäen taistelupaikka. Us.
hist. kartanoita. Maamieskoulu. — 2.
Rautatieasema Savonlinnan-Pieksämäen rataosalla,
R:n kunnassa, 37 km Savonlinnasta.

Rantasipi (Actitis l. Tringoides
hypoleucus
), viklojen heimoon kuuluva
19-21 cm pitkä kahlaaja; selkäpuolelta
ruskean-harmaa, vatsapuoli valkoinen. Yleinen
koko maassamme varsinkin sisävesien rannoilla,
merenrannoilla harvinaisempi. Pesä metsässä
pensaiden ja varpujen alla; munia 4, harmaankeltaisia,
tummatäpläisiä. Ääni valittava.

illustration placeholder

Rantasipi.

Rantatuki, maatuki (ks. t.).

Rantatörö (Gobio fluviatilis), 13-18 cm
pitkä, liereähkö, isosuomulnen särkikala. Turpa
2-viiksinen, selkäpuoli mustanharmaa, vihreäpilkkuinen,
vatsapuoli vaalea. Etelä- ja Lounais-Suomen
merenrannikolla ja jokien suissa. Syö
kasviaineita ja pikkueläimiä. Liha hyvää.

Rantavehnä (Elymus arenarius),
hiekkaisilla merenrannoilla kasvava korkea
vaaleanharmaa heinä. Juurakko pitkä,
laajalti rönsyilevä.

Rantaviiva, maan ja meren rajaviiva.

Rantikenkä, reunahihnalla varustettu
kenkä. ks. Jalkineteollisuus.

Rantsila, kunta Oulun läänissä,
Pohjanmaalla, Siikajoen keskijuoksun
varrella; 633,6 km2, 4,057 as. (1926).

Rantzau [-tsau], Daniel
(1529-69), Tanskan armeijan ylipäällikkö
Pohjoismaiden seitsenvuotisessa sodassa
1563-70. — Rantzau, Henrik (1526-98),
Slesvigin ja Holsteinin käskynhaltija
v:sta 1556, J. R:n poika. Hän on
tunnettu myös kirjallisista ja taiteellisista
harrastuksista. — Raritzau, Johan
(1492-1565), otti osaa kreivisotaan
Kristian III:n puolella, myöh. Slesvigin ja
Holsteinin käskynhaltijana.

Ranua, kunta Oulun läänissä
Pohjoispohjanmaalla, Kemin ja Kuusamon
välillä; 3,077 as. (1926).

Ranunculus, leinikki,
leinikköisten heimoon kuuluva kasvisuku;
kelta-, harvemmin valkokukkaisia ruohoja.
Niittyleinikki (R. acer),
heinänurmien rikkaruoho.

Raoult [rau’lt], François Marie
(1830-1901), ransk. kemisti, tutkinut
m. m. liuosten kiehumapisteen kohoamista
ja jäätymäpisteen alenemista.

Rapakivi, geol. Kansankielessä
sanotaan r:ksi kaikenlaisia kivilajeja, jotka
helposti rapautuvat soraksi.
Petrografisesti r. on ruskeanpunainen karkea
porfyyrigraniitti, jossa suurempien
maasälpärakeiden välissä on keskirakeista
perusmassaa. Suurten rakeiden sisus on
ortoklaasia, sen ympärillä on ohut
oligoklaasikuori. R:eä on, paitsi Kiovan
seuduilla Venäjällä, vain Suomessa, ja nimi
on suom. muodossaan levinnyt erikielisiin
geol. teoksiin.

Rapala l. Rapoila, ratsutila Sysmässä.

Rapallo [-pa’-], kaup. Italiassa,
Genovan itäpuolella. 7,000 as. — Siellä Saksa
ja Venäjä tekivät 1922 sopimuksen, joka
korvasi Versaillesin rauhan mitättömäksi
tekemän Brest-Litovskin rauhan ja jossa
molemmin puolin luovuttiin
vahingonkorvausvaatimuksista.

Rapamaha, märehtijäin pötsi.

Raparperi, rabarberi (ks. t.).

Rapautuminen on kallioperässä ja
irtonaisissa maalajeissa lämmönvaihtelujen,
ilman ja veden sekä eliöiden
vaikutuksesta tapahtuvien murenemis- ja
hajoamisilmiöiden yhteinen nimitys.
Puhutaan kolmenlaisesta r:sta: mekaanisesta
l. fysikaalisesta, kemiallisesta ja
organogeenisesta. Mekaaninen r. (kivien
särkyminen) aiheutuu lämmönvaihteluista
joko veden myötävaikutuksella tai ilman
sitä. Kuiva r. on yleistä kuivissa
ilmastovyöhykkeissä, missä päivän ja yön
lämpötilan erotus on suuri ja missä kiven eri
ainekset lämmönvaihtelujen
vaikutuksesta laajenevat ja kutistuvat eri
tavoin; tämän johdosta kivi halkeilee.
Kylmässä ilmastossa vesi jouduttaa r:ta
tunkeutumalla kallioperän hienoihin
rakoihin ja halkeamiin ja sitten siellä
jäätyessään halkaisemalla kalliota
(pakkas-r.). Kemiallisen r:n
pääaiheuttajana on vesi ja eräät siihen liuenneet
aineet. Veteen liuenneet kivilajien
ainekset virtaavat sen mukana pois,
liukenemattomat muodostavat
rapautumattomien kivennäisten kerällä
maa.-perää. Organogeeninen r. on
kasvien ja eläinten aikaansaamaa ja
laadultaan sekä mekaanista että kemiallista.
Kasvien juuret tunkeutuvat kallioperän
rakoihin, laajentavat niitä ja liuottavat
erittämillään hapoilla kiinteitä aineksia;
samoin vaikuttavat sammalet, levät ja
jäkälät. Kastemadot edistävät niinikään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 19:13:30 2021 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0628.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free