Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rauha-Rauhoitus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Rauha, Viipurin läänin kuntain
piirimielisairaala, Joutsenon pitäjässä
Saimaan rannalla; valmistui 1926. —
Samalla paikalla oli sitä ennen pensionaatti,
josta eräs yhtymä 1910-11 muodosti
kylpylaitoksen ja parantolan. Huhtik. 1923
tuhosi tulipalo parantolan, minkä jälkeen
tila ostettiin piirimielisairaalaksi.
Rauhalinna, 1. Maatila Kaarinassa. —
2. Asemapäällikköjen lepokoti
Säämingissä läh. Savonlinnaa.
Rauhanen ks. Rauhaset.
Rauhankongressi. 1. Kokous, jossa
useiden keskenään sodassa olleitten ja
myös mukaan laskettujen puolueettomien
valtioiden valtuutetut neuvottelevat ja
sopivat rauhasta. — 2. Rauhanaatteen
ajajien toimeenpanema kansainvälinen
kokous.
Rauhanlaki ks. Edsöre.
Rauhanliike pyrkii poistamaan sodat
korkeamman kulttuurin ja moraalin
vastaisina ja koettaa kehittämällä
kansainvälistä julkista oikeutta ja
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kansojen kesken
saada valtioitten väliset riitaisuudet
ratkaistuiksi oikeudellista tietä. Ensim.
rauhanyhdistykset syntyivät 1815 ja 1816
Yhdysvaltoihin ja Englantiin. Ensim.
kansainvälinen rauhankongressi pidettiin
1843. Parlamenttien rauhan unioni
perustettiin 1888. V. 1892 avattiin Bernissä
kansainvälinen rauhantoimisto, 1902
Luzernissa rauhanmuseo, 1903 (Pariisiin 1912
siirretty) rauhaninstituutti sekä
Brysselissä 1910 kansainvälinen museo. A.
Carnegie lahjoitti 1910 10 milj. dollaria
rauhanrahastoksi ja kustansi Haagin
rauhanpalatsin; 1896 A. Nobel perusti
rauhanpalkinnon (ks. Nobelin
säätiö). Vv. 1899 ja 1907 pidettiin
Haagissa valtain välisiä rauhankonferensseja.
Maailmansota oli kova isku r:lle, mutta
toisaalta se aiheutti myös Kansainliiton
(ks. t.) syntymisen, joka toistaiseksi on
valtavin yleismaailmallinen
rauhanjärjestö. — Rauhanasiaa ajamaan
perustettiin meillä Suomen Rauhanliitto 1920.
[Fried (saks., 1912-13).]
Rauhanpiippu, pitkä, ruokovartinen,
sulilla y. m. koristettu piippu, jota
intiaanipäälliköt rauhankeskusteluissaan
vuoron perään polttavat.
Rauhanrikkominen. Aikaisemmassa
ruots.-suom. oikeudessa r:lla tarkoitettiin
oikeusjärjestyksen yleisen rauhantilan
ohella suojelemien erikoisten rauhojen,
koti-, nais-, kirkko- ja käräjärauhan
rikkomista. Nykyisessä rikoslaissamme on
r. yhteisnimenä kotirauhan ja hautarauhan
rikkomiselle (ks. n.).
Rauhantuomari. Muutamissa maissa
(ei Suomessa) on varsinaisten
tuomioistuinten ohella r:eja, jotka osaksi
käyttävät tuomiovaltaa, mutta joiden
tärkeimpänä tehtävänä on sovitella riitoja ja
siten ehkäistä tarpeetonta oikeudenkäyntiä.
R.-laitos on kotoisin Englannista.
Rauhanvakuus, ehdollista tuomiota
muistuttava rikosoikeudellinen säännöstö,
jolla tarkoitetaan sitä, että rikokseen
syypää henkilö voidaan muun
rangaistuksen ohella ja asemesta velvoittaa
asettamaan vakuus siitä, ettei hän määrätyn
ajan kuluessa tee uutta rikosta. R. on
Englannista kotoisin. Suomen
rikosoikeudessa ei ole r.-säännöstöä.
Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys
ks. Læstadiolaisuus.
Rauhaset ovat elimiä, jotka joko
erittävät erilaisia nesteitä tai muodostavat
eläviä soluja kuten sukupuolirauhaset.
R:n erittämät nesteet ovat joko ruumiin
toiminnalle tarpeellisia (sekreetit) tai
vahingollisia ja sen vuoksi poistettavia
(ekskreetit). Edellisiä ovat esim.
ruoansulatus-r:n erittämät nesteet,
jälkimmäisiä esim. hiki ja virtsa. Useimmilla
r:lla on omat tiehyensä, joita pitkin niiden
erite poistuu; toisilla, n. s. umpi-r:lla
ei ole johtotiehyttä, vaan eritteet
(hormonit, ks. t.) joutuvat suoraan vereen
tai kudosnesteeseen (vrt. Sisäinen
eritys). Eräillä (esim. sukupuoli-r:lla
on sekä johtotiehyt että sisäistä
eritystä. R. ovat joko yhdestä solusta
muodostuneet tai monisoluisia, muodoltaan
joko putkimaisia (tubulöösisiä) tai
säkkimäisiä (asinöösisiä); kummatkin
rauhasmuodot voivat olla joko yksinkertaisia
tai kerrottuja, viimeksimainituissa ovat
tiehyen sivuhaarat haaraiset.
Rauhattomat, vanhemman ruots.-suom.
oikeuden mukaan henkilöt, joilta rikoksen
johdosta riistettiin oikeusturva.
Rauhe Alb [raue alp], osa Saksan
Jura-vuoristoa, Neckarin ja Tonavan välissä.
Rauhes Haus [raues], J. H. Wichernin
(ks. t.) 1833 perustama suuri sisälähetyslaitos
läh. Hampuria, jossa erilaisia kasvatuslaitoksia y. m.
Rauhoitus, joko yleinen tai
osittainen, riistanhoidollisessa tai
luonnonsuojelutarkoituksessa annettu lain
määräys, joka kieltää pyydystämästä
joitakin hyödyllisiä tai harvinaisia
eläimiä, tai myös hävittämästä
kasvullisuutta. Useimmat haukat ja pöllöt,
peura, joutsen, naarashaahka ja saman
vuoden haahkanpoikanen, ristisorsa,
lunni, herna, naarasfasaani, viiriäinen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
