Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1369-1370 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ryöstömurha-Räjähdys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

R. on törkeä r., jos joku ryöstää
yleiseita postilta, matkustavaiselta, siltä,
joka kapinan, vihollisen ahdistamisen,
tulipalon, vedenhädän, haaksirikon,
yleisen kulkutaudin tai muun sellaisen
vaaran takia ei voi omaansa varjella, tai
yön aikana, asutusta talosta tai
aluksesta, johon ryöstäjä, ryöstämisen tai
varastamisen aikomuksessa on kätkeytynyt
tai johon hän on luvattomasti tullut
(Rikoslaki 31:1-2). — R:ksi sanotaan
kansankielessä ulosmittausta.

Ryöstömurha, ryöstämistarkoituksessa
tehty murha. vrt. Murha ja Ryöstö.

Ryöstöntapainen kiristys on se
kiristys (ks. t.), jossa pakotuskeinona
käytetään väkivaltaista pitelemistä tai
uhkausta, jossa on pakottava hengen tai
terveyden vaara tarjona (Rikoslaki 31:4,
3:s mom.).

Ryöstöntapainen varkaus, rikos,
jonka tekee se, joka verekseltä tavataan
näpistämästä, varastamasta tai murtautumasta
tai sellaista yrittämästä ja joka
saadakseen pitää tavaran tai täyttää
rikoksensa on tehnyt väkivaltaa tai
käyttänyt uhkausta, jossa pakottava
hengen tahi terveyden vaara on tarjona
(Rikoslaki 31:3).

Ryöstöviljelys, viljelystapa, jossa
ei riittävällä lannoituksella ja muokkauksella
maalle korvata niitä kasvinravintoaineita,
mitkä korjatuissa sadoissa siitä viedään.
R:tä on Suomessa harjoitettu kaski- ja
kytöviljelyksessä, n. s. kauramailla y. m.
[Aarnio (Geotekn. Tiedonant. N:o 29).]

Råbergh [rōbärj], Herman
(1838-1920), Porvoon piispa 1892-1920,
aiemmin kirkkohistorian prof. 1872-92.
Teoksia: ,,Nikolaus af Basel", „De
reformatoriska idéernas utveckling i Finland
intill år 1548", „Den evangeliska
predikoverksamheten i Finland intill 1640",
„Teologins studium vid Åbo universitet" I-II,
„Folkkyrkan och den separatistiska rörelsen",
„Muistoja ja kokemuksia" (suomen.).


Herman Råbergh.

Rålamb [rō-], Klas (1622-98),
ruots. valtaneuvos, Tukholman ylikäskynhaltija
1673-78, Göötan hovioikeuden presidentti
1678-82. Hankki suuren käsikirjoituskokoelman
ja kirjaston, joita hänen poikansa vuorikollegion
presidentti Gustaf R. (1675-1750) kartutti.

Räikkölänkoski, koski Vuoksessa,
Jääsken pitäjässä, Vallinkosken ja
Ollikkalankosken välillä, 68,471 hevosv.
(keskiveden aikana). R:n varrella Enson
(ks. t.) tehtaat.

Räikkönen, Jaakko (1830-82),
inkeriläinen talonpoikaisrunoilija.
[Räikkönen (Suomalainen Suomi 1925).]

Räiskä, räikkä, jäniksen pelotin,
jonka muodostaa puinen hammaspyörä ja
tätä vasten painuva pärekaista, joka
hammaspyörän pyöriessä lyö rätisten sen
hampaita vasten. — R.-poranvarsi
ks. Poranvarret.

Räiskä, kihu (Stercorarius),
lokkilintujen heimoon kuuluva suku. Nokka
joks. vahva, koukkupäinen, höyhenys
tummanruskea, vatsapuolelta vaalea.
Elävät enimmäkseen merien rannoilla.
Syövät kaloja, linnunmunia, pikkuimettäväisiä,
hyönteisiä; ryöstävät usein lokeilta näiden
pyydystämää saalista. Suomen alueella 4 lajia,
yleisimmät suippopyrstöinen r.
(S. parasiticus), varsin yleinen Petsamon
Heinäsaarilla, ja tunturi-r.
(S. longicaudus), joka pesii Lapin
tunturivesien rannoilla ja muina aikoina elää
meren rannoilla. Ed. on 47-52 cm pitkä,
munii sammalikkoon tai heinikkoon 2 munaa; jälk.
51-58 cm, pesä suomättäällä, munia tav. 2.

Suippopyrstöinen räiskä.

Räisälä, kunta Viipurin läänissä,
Etelä-Karjalassa, Karjalan kannaksella;
363,3 km², 8,129 as. (1926).
Kansanopisto. Muinaismuistoja: Tiurin linna
(ks. t.). R:n kartano („hovi").

Räisänen, Oskari (s. 1886),
iisalmelainen taidemaalari ja kirjailija
(Räisäs-Oki). — Räisänen,
Yrjö (s. 1888), sanomalehtimies,
Suomen Sosialidemokraatin Sasu Punanen.

Räjähdys, kem. ilmiö, jossa lyhyessä
ajassa syntyy runsaasti kaasuja ja joka
us. saa aikaan mekaanisia vaikutuksia,
pamahduksen ja välähdyksen. R:n voima
riippuu kehittyvien kaasujen määrästä,
syntyvästä lämpömäärästä ja lämpötilasta
sekä reaktsioninopeudesta. R. voi
aiheutua joko r.-aineiden tai
hienojakoisen, ilmaan sekaantuneen tomun
(jauhojen, hiilitomun) syttymisestä. Myös yli
100° kuumennetun veden äkkiä päästessä
paineen alta ja höyrystyessä syntyy r:ta
muistuttava ilmiö (kattila-r.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>