- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
33-34

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Savitiili-Savonarola

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


valkoiselle pohjalle voittaa alaa. —
Uusille urille astuu tinalasituksellinen
fajanssi 1600-luvulla Keski-Euroopassa.
Teknillisesti se ei luo uutta, mutta kiinal.
ja jap. esikuvien mukaan sekin alkaa
viljellä sinimaalausta valkealle pohjalle
sekä sittemmin myös lasituksenpäällistä
maalausta. 1700-luvun lopulla halvempi,
läpeensä valkoinen engl. kivitavara
syrjäyttää sen. Näitä engl. Wedgwoodin
tuotteita ovat kovat basaltti- ja
jaspertavarat useimmiten mustalle, siniselle tai
vaaleanviheriälle pohjalle kiinnitettyine
kameentapaisine valkoreliefikoristeineen.
— 1700-luvun s:n arvossapidetyin tuote
oli posliini. Jo v:n 1650 vaiheilta
oli Firenzessä ilmestynyt ensim.
pehmeä (fritt-, pâte tendre-) posliini
kaoliinia käyttämättä. Ranskassa Sëvres’in
tehdas v:n 1770 jälkeen valmisti oikeata
posliinia. Ensi kerran Euroopassa onnistui
oikean posliinin valmistus Böttgerille
Meissenissä (1709). — Kiinassa posliiniteollisuus
alkoi 700-luvun lopulla j. Kr., Ming-suvun
aikana posliini oli enimmäkseen sini- sekä
monivärisillä lasituksilla maalattua, mutta
myöhemmin täälläkin alettiin maalata
lasituksen päälle (kuva ks. Kiinan
taide
). — Japani oppi posliinin
valmistamistaidon Kiinasta. Sen keramiikan
vahvana puolena pysyivät vanhemmat,
vähäkoristeiset kiveistavarat liekehtivine
lasituksineen (kuva ks. Japanin
taide
). — 1800-luvun loppu merkitsee
posliininvalmistuksessa uutta nousua. Taiteellisissa
pyrkimyksissään ovat onnistuneet vars.
Kööpenhaminan kunink. tehdas ja Bing &
Gröndahlin tehdas Tanskassa. Taiteellisia
tuotteita valmistavat Ruotsissa m. m.
Rörstrand ja Gustavsberg. Suomen
huomattavin posliinitehdas on Arabia
Helsingissä, vrt, Posliinimerkit.

Savitiili, polttamaton, ilmassa
kuivunut tiili.

Savo, Suomen maakunta Pohjanmaan,
Hämeen, Uudenmaan ja Karjalan keskellä,
pohjoisin kohta 64°, eteläisin 60° 50’
pohj. lev. (suurin pituus n. 360 km,
suurin leveys" Puruveden ja Puulaveden
kohdalla n. 175 km). Pohjoisosa
(Pohjois-S.) kuuluu Kuopion, keskiosa Mikkelin
(Mikkelin ympäristö Suur-Savo,
Savonlinnan ympäristö Itä-Savo), eteläosa
(Etelä-Savo) Viipurin lääniin. S. on
Suomen järvirikkain seutu, n. 1/4 sen alasta
on vettä (Mikkelin läänin alasta yli
28 %). Luonto ja maisemat ovat tunnettuja
vaihtelevasta kauneudestaan, useat
maamme kuuluisimmat luonnonnähtävyydet
ovat S:ssa (Punkaharju, Imatra,
Puijo, Heinäveden reitti, Tuovilanlahti).
— Pohjois-Savosta on tavattu löytöjä
myöhemmältä kivikaudelta. Vielä
historiallisen ajan alussa kierteli Savossa
lappalaisia. Myöhemmän rautakauden
löydöistä on huomattavin Tuukkalan
karjalainen kalmisto lähellä Mikkeliä
1100-luvulta. Niinä aikoina siirtyi kaakosta
karjalaisia uudisasukkaita Saimaan
luoteisille rantamille ja lännestäpäin
hämäläisiä. S:n kanta-asukkaat puolestaan
tunkeutuivat sekä Hämettä että Karjalaa
kohti taistellen ankarasti sekä
hämäläisten että karjalaisten kanssa.
Rajariitojen lopettamiseksi määrättiin 1400-luvun
lopulla S:n ja Hämeen raja. Idässä
savolaiset tunkeutuivat Pähkinäsaareii
rauhan määräämän rajan yli saaden
oivallisen tuen Olavin- l. Savon linnasta.
Näin Etelä-S. tuli jo keskiajalla
asutuksi, mutta Pohjois-S:n vakinainen
asutus alkaa vasta Kustaa Vaasan aikana.
— Vaakuna ks. kuvaliitettä I osan alussa,
ks. kuvaliitettä.

Savo, paikkakunta Etelä-Dakotassa.
Suomalaisasutusta.

Savo, kuopiolainen kuusipäiväinen
kokoomuspuolueen sanomalehti, per. 1903.

Savoie [savuā’], departementti
Itä-Ranskassa, Italian rajalla, Isèren
ympärillä.

Savoiji, maakunta Ranskassa
Länsi-Alpeilla. S. oli aiemmin kreivi- ja v:sta
1416 herttuakunta. V. 1713 S:n herttua
sai Utrechtin rauhassa kuninkaanarvon
ja Sisilian, joka 1720 vaihdettiin
Sardiniaan, mikä tuli valtakunnan nimeksi.
S. luovutettiin Ranskalle 1860.

Savoir-faire [savuā r-fä’r] (ransk.),
taitavuus, kekseliäisyys, kyky mukautua
olosuhteisiin. — Savoir-vivre
[savuā’r-vi’vr], elämäntaito, -kokemus.

Savo-Karjalan Osakepankki, Viipurissa,
per. 1915, osakepääoma 30 milj. mk.,
40 haarakonttoria.

Savona [-ō-], kaup. Pohjois-Italiassa,
Genovan lahden rannalla. Hyvä satama. 55,000 as.

Savonarola [rō’-], Girolamo
(1452-98), it. dominikaanimunkki ja kansanjohtaja.
Herätti v:sta 1489 Firenzessä suurta huomiota ankaralla
tuomion julistuksellaan kaupungin kevytmielistä elämää
ja Medicejä vastaan. V. 1494 Medici’t karkoitettiin

illustration placeholder

Savonarola.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free