Print (PDF) - On this page / på denna sida - Siemenmetsä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
symbioosissa muodostaen n. s. sienijuuren (mykorritsa). Sienijuuria on kahdenlaisia: endotrofisia (m. m. kämmekkäisillä ja kanervakasveilla), joissa sienirihmat tunkeutuvat juurisoluihin ja ektotrofisia (m. m. kaikilla meikäläisillä puilla), joissa sienirihmat kietoutuvat juuren ympärille ja työntyvät siitä kuorisolujen väliin. S. välittävät varsinkin typpeä juuriin ja saavat taas näistä hiilihydraatteja. Eräissä tapauksissa on sienijuuren sieni selitetty loiseksi, toisissa tapauksissa taas näyttää korkeampi kasvi elävän tavallaan sienen loisena, ks. värikuvaliltettä Sieniä. Sienieläimet (Spongia l. Porifera), ennen onteloeläinten (ks. t.) toiseksi pääryhmäksi, nyk. tav. itsenäiseksi pääjaksoksi luettu eläinryhmä. Vedessä eläviä, alustaansa kiinnittyneitä, usein möhkälemäisiä eläimiä. Ruumiin perusmuoto gastrulamainen, mutta ento- ja ektodermin välissä on keskikerros, mesodermi. Polttiaiselimiä ei ole. Ruumiin sisustan täyttävään ontelovatsaaii tulee vesi seinämissä olevien lukuisten pikku reikien kautta ja virtaa ulos yläpäässä olevasta yhteisestä hylkyaukosta. Ontelovatsa tai siitä haaroittuvat sivukammiot ovat siimasolujen verhoamat. Mesodermissä kalkki-, pii- tai spongiiniranka. Lisääntyminen silmikoimalla tai suvullisesti. Suolattoman veden muotoja ovat vain Spongillidœ-heimot lajit, joilla piimuodostusten ohella on runsaasti spongiinia rangassa. Meillä on niitä 4 lajia, erilaisilla esineillä vedessä. Pesusienen (ks. t.) ranka on yksinomaan spongiinia.
Sienieläintyyppien halkileikkauksia. A:ssa siimasolut ontelovatsassa, B:ssä ja C:ssä erikoisissa sivukammioissa. Sienijuuri, mykorritsa. ks. Sienet. Sienkiewicz [sjenkjē'vitš], Henryk (1846-1916), puol. kirjailija. Julk. aluksi yhteiskunnallisia kertomuksia y. m., joista suomen.: „Hiilipiirroksia", ,,Leivän haussa", „Majakanvartija", „Sankari Bartek", sitten suuria Puolan historiaa käsitteleviä romaaneja, joista suomen. „Kunnian kentällä", „Tulella ja miekalla" (pääteos), „Vedenpaisumus", ja Neron aikaa kuvaavan romaanin „Quo vadis?", edelleen sielunkuvauksen „Anielka" (suomen:t). S. sai 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
H. Sienkiewicz. Sierra [-e'-] (esp.), vuorijono. — Sierra de Gredos [grēδos], vuorijono Keski-Espanjassa, Sierra de Guadarraman läntinen jatko. — Sierra de Guadarrama [-rā'-], vuorijono Espanjassa, Vanhan ja Uuden Kastilian rajalla. Sierra Leone [-ō'-], Englannin alue Länsi-Afrikan rannikolla Ranskan Guinean ja Liberian välissä. Käsittää S. L:n siirtomaan (rannikkoalue, n. 10,000 km2, 85,000 as.) ja S. L:n suojelusalueen (n. 70,000 km2, 1,460,000 as.). Epäterveellinen, runsassateinen ilmasto. Vientitavaroita: palmunsiemenet, palmuöljy, kolapähkinät, inkivääri, piassaba. Sierra Madre, S. M. Oriental ja S. M. Occidental, Meksikon ylätasangon itäinen ja läntinen reunavuoristo. — Sierra Morena [-rē'-], Espanjan ylätasangon eteläisin reunavuori. Korkein kohta 1,299 m yli merenp. — Sierra Nevada [-vā'-]. 1. Vuorijono Espanjassa, Granadassa. Korkein huippu Mulhacén 3,481 m yli merenp. — 2. Vuorijono Yhdysvaltain länsiosassa, Kalifornian valtiossa, Kaskadi vuorten jatko eteläänpäin. Luonnonkauniita maisemia (m. m. Yosemitelaakso). Korkein huippu Mount Whitney 4,540 m yli merenp. — 3. S. N. de Santa-Marta, vuorijono Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla, Kolumbian valtiossa. Korkein huippu 5,100 m yli merenp. Siesta [-e'-] (esp.), päivällislepo. Siestarjoki, Rajajoki (ks. t.). Siestarjoki (ven. Sestroretsk), kaup. Venäjällä, Suomen rajalla, Rajajoen asemalta etelään. Asetehdas. 9,000 as. — V:sta 1812 tehdas ja, sen lähin alue Rajajoen suulla liitettiin Suomeen, 1864 Venäjään „korvauksen lupauksella", vrt. Petsamo, III os., p. 774.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
