Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Skandeerata-Skelleften joki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Skandeerata (lat.), lukea tai lausua
runoa huomioonottaen tarkasti runomitta.
Skanderbeg ks. Kastriota.
Skanderborg, kaup. Tanskassa,
Jyllannin itäosassa. 4,000 as.
Skandinaavia, maant. merkityksessä
Ruotsi ja Norja. Kulttuurihist. merkityksessä
S:aan luetaan us. myös Islanti ja Tanska.
Skandinaavian metsäsuomalaiset ks.
Ruotsin suomalaiset.
Skandinaavian rahasopimus, Ruotsin
ja Tanskan 1873 tekemä, 1876 myös
Norjaan ulotettu sopimus yhteisestä, kultaan
perustuvasta rahajärjestelmästä. Menetti
merkityksensä maailmansodan aikana.
Skandinaavien muinaisuskonto.
Varhaisin oli vainajainpalvonta. Myöhemmin
palvottiin myös luonnonesineitä, vars.
aurinkoa. Vähitellen jumalkäsitteet
olennoitiin, jolloin palvottiin hedelmällisyys-
ja ukkosjumalia. Vanhimpia olivat n. s. vaanit,
jotka taistelivat aasoja (Njord. Frej, Freija)
vastaan. Vanhin ukkosenjumala oli Tor,
myöhemmin tuli etelästäpäin Odinin palvonta.
Sagakirjallisuuden mskand. jumalmaailma lienee
enemmän tai vähemmän runoilijoiden vapaata
mielikuvitusta. [Krohn (ruots., 1922).]
Skandinaavilaiset kielet,
Skandinaaviassa puhuttujen kielten yhteisnimitys.
Kristuksen syntymän jälkeisistä ajoista
viikinki aikaan puhuttiin n. s. skand.
kantakieltä, jonka tärkeimmät lähteet
ovat suomessa ja lapissa säilyneet
lainasanat sekä riimukirjoitukset.
Viikinki-aikana kielen kehitys käy nopeasti,
niin että 800-luvun alkupuolella voidaan
puhua kahdesta skand. kielestä,
tanskan-ruotsin kielestä ja norjan kielestä,
sekä v:n 1000 paikoilla jo neljästä, norjan,
islannin, tanskan ja ruotsin kielistä.
Norja ja islanti ovat länsiskand., muut
itäskand. kieliä.
Skandinavismi, pyrkimys
sivistyksellisesti ja valtiollisesti lähentää
Skandinaavian maita toisiinsa. vrt. Norden.
Skandium, harvinainen maametalli,
kem. merkki Sc, at.-p. 44,1.
Yhdistyksissään aluminiumin kaltainen.
Skansen, Nordiska Museet’iin kuuluva
ulkomuseo Tukholmassa, laatujaan
ensimmäinen, A. Hazeliuksen (ks. t.)
perustama 1891. Sisältää eläintarhan
(pohjoismaisia lajeja) ohessa yksityisiä
rakennuksia ja rakennusryhmiä ruots.
kansanelämää esittävine sisustuksineen.
Ulkoilmanäyttämö, kansantanhujen
esittämistilaisuuksia y. m.
Skanssi, kanssi (ks. t.).
Skanör ja Falsterbo [-nör, -bū], kaksi
kunnallisesti yhteenkuuluvaa kaupunkia
Etelä-Ruotsissa, Skånen lounaisosasta
Itämereen pistävällä niemellä, 2,5 km
toisistaan. Falsterbo on nyk. Ruotsin
loisteliain merikylpylä. Keskiaik.
kirkkoja. Merenkulkua ja kalastusta. 1,200 as.
— S. ja F. olivat keskiajan loppupuolella
peräkkäin Itämeren sillikaupan keskuksia.
 |
Skansen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
