Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 251-252 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Soodavesi-Sorannostopaikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(s:aa). — 2. Amoniakki-soodaprosessi
l. Solvayn prosessi. Väkevään
keittosuolaliuokseen johdetaan amoniakkia
ja hiilidioksidia, jolloin ensin syntyy
ammoniumkarbonaattia. Kun natriumbikarbonaatti
on verraten vaikealiukoista, niin tätä saostuu
liuoksesta, johon jää ammoniumkloridia
(salmiakkia). Kuumentamalla
natriumbikarbonaattia täistä saadaan s:aa.
Vapautuva hiilidioksidi samoin kuin edellä
mainittu ammoniumkloridi käytetään
uudelleen ammoniumbikarbonaatin valmistukseen.
— S. esiintyy vedettömänä (kalsinoitu s.)
ja kiteisenä (kristalli-s.,
sisältää 10 molekyyliä l. 63 % vettä).
S:aa käytetään puhdistukseen, lasin ja
natriumhydroksidin valmistukseen y. m.
— Puhdistetuksi s:ksi sanotaan
usein natriumbikarbonaattia (ks.
Natrium). — Kaustinen s.,
natrium-hydroksidi (ks. t.).

Soodavesi, virvoitusjuoma, puhdasta
vettä, johon on liuotettu natriumbikarbonaattia
ja pumputtu hiilihappoa.

Sooli. 1. Keittosuolaliuos, jota
pulppuaa suola- 1. soolilähteistä. — 2. ks.
Kolloidi. — Soolisuola, vuorisuolan
vastakohtana, liuoksista saatu keittosuola.

Soolo (it.), mus., solistin esitettävä
osa. — Soolokvartetti, mus., neljän
soololaulajan tai -soittajan yhteisesitys.

Soopeli, kiiltonäätä (Mustela
zibellina), mäntynäädän sukuinen ja
näköinen n. 60 cm:n pituinen petoeläin, Turkki
silkin hieno, selkäpuoli musta, kyljet
ruskeat, vatsapuoli vaalea. Pohjois-Aasian
havumetsissä. Nahka kallisarvoinen; sen
vuoksi s. on joutunut hillittömän
metsästelyn alaiseksi ja monin paikoin
hävinnyt melkein sukupuuttoon.

Soopeli.

Soots, Jaan (s. 1880), vir. kenraali,
sotaministerinä 1920-23 sekä 1926.

Sophokles, Sotfokles (ks. t.).

Sopimussakko, sopimukseen liittyvä
erikoinen uhkamääräys, jonka mukaan
sopimuksen rikkonut on velvollinen
suorittamaan määrätyn raha- tai muun
varallisuusmäärän.

Sopimussatama, satama ja
sisämaanpaikka, joka Kiinassa (n. 40 kpl.)
ja Japanissa on avattu kaikkien
kansallisuuksien kaupankäynnille.

Sopimusvapaus, yksilöiden oikeus
tehdä keskenään sopimuksia. Kehitys
lainsäädännössä kulkee siihen suuntaan,
että s:ta yhä enemmän ja enemmän
rajoitetaan siten, että määrätynlaiset
sopimukset ja ehdot sopimuksissa ovat
kielletyt tai etteivät ne ole
sopimuskumppaneja sitovia. Kaikkiin sopimuksiin
ulottuva s:n rajoitus on se, että sopimus
ei saa olla hyviä tapoja vastaan.

Sopraano (it.), mus., korkea
lapsen tai naisen ääni.

Sopron [šo-] (saks. Ödenburg), kaup.
Länsi-Unkarissa Itävallan rajalla.
Elintarveteoll. ja kauppaa. 37,000 as.

Sopuli (Myodes lemmus), myyrien
heimoon kuuluva lyhythäntäinen, n. 15 cm
pitkä jyrsijä, jonka karva selässä
ruosteenkeltaisen ja mustankirjava,
vatsapuolella vaaleankeltainen.
Skandinaavian tuntureilla ja Suomen sekä
Venäjän Lapissa. Asuu kivenkoloissa ja
sammalmättäissä. Syö kasveja. Muutamina
vuosina s:t lähtevät vaeltamaan alamaille
valtavissa parvissa hävittäen tieltään
kaiken ruohonkasvun.

Tunturisopuleja.

Sora, irrallisista kivirakeista
muodostunut maalaji. Rakeet suurempia kuin
hiekkajyväset (läpimitta vähintään 2 mm).
Rapautumis-s. on mekaanisen
rapautumisen särkemä vuorilaji. Sellaista on
rapakivi-s., jota rapakivialueilla
käytetään maantien tekoaineena.
Moreeni-s. on maajään kuljettamaa ja
muokkaamaa, kerroksetonta ja lajittumatonta s:aa,
joka Suomessa on kaikista maalajeista
yleisin. Vierinkivi-s. l. somero,
veden muokkaama ja kuljettama
kerroksellinen ja lajittunut s.; tätä on
koskisten virranuomien joki-s., jäätikköjen
sulavesivirtojen tuoma harju-s. ja
aaltojen muokkaama ranta-s. Vielä on
mainittava tuulien hioma aavikko-s. —
Kun s, iskostuu kiinteäksi, syntyy siitä
konglomeraattia (ks. t.).

Sorannostopaikka. Tientekoainetta ei
saa toisen maasta ottaa ilman omistajan
lupaa, vaan on sen ottamista varten
tarvittava maa-alue vuokrattava tai
lunastettava. Jos tästä ei saada sopimusta
aikaan ja alue on asianomaisen
maanomistajan osalta enintään 0,5 ha
viljeltyä tai 5 ha viljelemätöntä maata,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>