- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
263-264

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sotakoneet-Sotalääkintätoimi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Sotakoneet, vanhalla- ja keskiajalla
sotatarkoituksiin käytetyt puolustus- ja
hyökkäyskojeet. — Suojakattoja
käytettiin miesten turvana vihollisen
heitto- ja ampuma-aseita vastaan. Pukinpäällä
varustetulla muurinsärkijällä (aries)
rikottiin muureihiu aukkoja. Nostokoneet
lykättiin vihollisen muurin luo ja niillä
voitiin nostaa 10-12 sotilasta kerrallaan muurille.
Saman tarkoituksen täyttivät liikkuvat tornit,
jotka myös olivat suojana vihollisen nuolia vastaan.
Hyökkäyssillat työnnettiin yli. vallihaudan.
Tärkeimmät s. olivat kuitenkin heittokoneet,
jotka vastasivat tykkejä. Niitä oli kaksi päälajia:
katapultit (ks. t.) ja ballistat (ks. t.).

Sotakorkeakoulu ks. Upseerien
opetuslaitokset.


Sotalaitos, puolustuslaitos,
valtion aseellista puolustusta varten
toimiva jo rauhanaikana järjestetty laitos.
Puolustuslaitosjärjestelmiä on oleellisesti
kolme eri tyyppiä: 1) Ammattijärjestelmässä
on sotaväki palkkasotureita, jotka pitkänä
palvelusaikanaan saavat perinpohjaisen koulutuksen.
Tällainen järjestelmä on kuitenkin kallis eikä
sen puitteissa voida sodan sattuessa luoda
kyllin voimakasta armeijaa. 2)
Miliisijärjestelmä perustuu yleiseen
asevelvollisuuteen, mutta sotilaiden
rauhanaikainen harjoittelu on lyhyt.
Vakinaisesti on palveluksessa vain osa
päällystöä. Tämä järjestelmä on halpa, mutta
vaillinainen harjoitus ja vakinaisen
armeijan puute sodan syttyessä ovat sen
heikkoja puolia. 3) Kaaderijärjestelmällä,
joka myös perustuu asevelvollisuuteen, näitä
heikkouksia ei ole. Sen mukaan on aina
vakinainen armeija käytettävissä, ja koulutus
on siinä paremmin sodan vaatimuksia vastaava.

Puolustuslaitos jakaantuu maapuolustukseen
ja meripuolustukseen. Maasotaväki jaetaan
eri aselajeihin, joista tärkeimmät ovat
jalkaväki, ratsuväki, tykistö, ilmailuvoimat,
pionieerit, viestijoukot ja hyökkäysvaunujoukot.
Jalkaväessä pyritään nyk. n. 150-200 miehen
suuruiseen komppaniaan, joka jakaantuu
3-4 joukkueeseen ja ne taas 8-miehisiin
ryhmiin. 3 komppaniaa ja 1 konekiväärikomppania
muodostaa pataljoonan, 3 pataljoonaa rykmentin
ja 3 rykmenttiä (ynnä kenttätykistörykmentti
ja joukko muita muodostelmia) divisioonan.
Suurimmissa sotilasvaltioissa 2-8 divisioonaa
muodostaa armeijakunnan ja armeijakunnat
armeijan. Maailmansodan alussa
oli myös 2-rykmenttisiä prikaateja ja
2-prikaatisia divisioonia. Ratsuväessä
komppaniaa vastaava yksikkö on eskadroona,
ja eskadroonistaimuodostetaan
rykmentti. Tykistössä vastaavana yksikkönä
on patteri, jossa 4 tykkiä, ja pataljoonaa
vastaavana patteristo. Maailmansodan
aikana käytäntöön tulleet tekn. apuneuvot
ovat vaikuttaneet, että jalkaväen
lukumäärä on vähentynyt (esim. Ranskassa
on nyk. vain 45-50 % koko armeijasta
jalkaväkeä), mutta sen aseistus on tullut
monipuolisemmaksi. Esim. 850 miestä
käsittävän pataljoonan aseistus painoi
1914 kymmenen tonnia ja ehti se
5 min:ssa ampua 1,170 kg ammuksia.
V. 1921 painoi 450 miehen aseistus 20
tonnia ja ampuivat he samassa ajassa
4,200 kg. vrt. Suomen puolustuslaitos.

Sotalaiva. Voimakkain sotalaiva on
linjalaiva, josta myös käytetään
nimitystä dreadnought sen nimisen engl.
s:n mukaan. Suurimmat linjalaivat ovat
35,000-40,000 tonnin suuruisia, n. 200 m
pitkiä, 30 m leveitä ja 9 m:n syvyisiä;
aseistus 8-12 kpl. 38-40,6 cm:n tykkiä,
ampumamatka n. 33 km; ammuksen
paino 800-1,000 kg; panssarin vahvuus
40 cm paraiten suojattavilla paikoilla;
nopeus 20-25 solmua. Linjaristeilijä
on edellistä vähän heikompi, mutta
sen sijaan nopeampi. Suurin näistä, engl.
Hood, on 45,000 ton., aseistus 8 kpl.
38 cm:n tykkiä, nopeus 32 solmua.
Panssariristeilijät ovat n.
9,000-25,000 tonnin suuruisia.
Kansipanssariristeilijät l, kevyet
risteilijät ovat 2,000-10,000 tonnin suuruisia.
Torpedonhävittäjät ovat
suurvaltojen merivoimissa tav.
1,000-13,000-tonnisia, nopeus 33-40 solmua,
aseistuksena 12 cm:n tykit ja 53 cm:n
torpedoputki. Torpedoveneet ovat
300-600-tonnisia. Tykkiveneet ovat
panssaroimattomia, käytetään pääasiallisesti
rannikon vartiopalveluksessa. Miinalaivat
ovat 2,000-5,000 tonnin suuruisia ja
voivat kuljettaa 200-500 miinaa.
Vedenalaiset l. sukellusveneet ovat
200-2,000-tonnisia, yhä kehityksen
alaisia. Näiden lisäksi on suuri joukko
kaikenlaisia apulaivoja.

Sotalippu ks. Lippu (myös liitekuva).

Sotalääkintätoimi l. sotalääkintäpalvelus.
S:n tehtävänä on toiselta puolen terveiden suojeleminen
taudeilta (rokotus, immunisoiminen y. m.),
toiselta puolen sairaiden ja haavoittuneiden
parantaminen. Taistelualueilla on päätehtävänä
ensiavun antaminen ja haavoittuneiden poiskuljettaminen
(evakuatsioni) sekä yhtämittainen varusteiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:42 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0146.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free