Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 633-634 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Säätyeduskunta-Säätäjä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Säätyeduskunta, Suomen ent. (v:een
1906) nelisäätyinen eduskunta, jonka
muodostivat aatelisto, pappissääty,
porvarissääty ja talonpoikaissääty.
Säätyvaltiopäivät saivat lähinnä alkunsa siten,
että kuninkaan neuvoston kokouksiin
kutsuttiin muitakin henkilöitä, joten ne
laajenivat n. s. herrainpäiviksi.
Unionitaistelujen aikana tuli tavaksi kutsua
herrainpäiville kaikkien säätyjen
edustajia. Kuitenkin v:een 1634 joskus
pidettiin yleisten säätykokousten sijasta
maakuntakokouksia, joissa eri säädyt olivat
edustettuina.

V:n 1869 valtiopäiväjärjestyksen
mukaan valtiopäivät kokoontuivat ainakin
joka viides (myöh. joka kolmas) vuosi
varsinaisille valtiopäiville. Jokaisella
aatelissuvulla oli oikeus olla edustettuna
lähinnä suvun päämiehen kautta.
Pappissäädyn edustajina olivat piispat,
hiippakuntien puolesta 6-10 papiston ja 1-2
oppikoulunopettajien edustajaa, sekä
Yliopistosta 1-2 edustajaa. Porvarissäätynä
olivat kaupunkien edustajat, joiden luku
riippui kaupungin suuruudesta.
Äänioikeus ei ollut yhtäläinen, vaan perustui
verotettuun tuloon, eikä edes yleinen.
Talonpoikaissäädyn edusmiesten vaali
toimitettiin valitsijamiesten kautta.
Äänioikeus yleensä edellytti maanomistusta.
Edustajia valittiin yksi kustakin
tuomiokunnasta. S. lakkautettiin 1906.

Säätyerioikeudet ovat kokonaiselle
yhteiskuntaluokalle, säädylle, suotuja
erikoisetuja. Ritariston ja aatelin s:n
varsinaisena perustuskirjana
Ruotsi-Suomessa pidetään n. s. Alsnön sääntöä
v:lta 1279. Aikain kuluessa ritariston
ja aatelin s:ia on lisäilty, ja lopullisen
muotonsa ne saivat 1723. Pappissäädyn
s. ovat Ruotsi-Suomessa niinikään
peräisin 1200-luvulta ja saivat viimeksi
vahvistuksensa 1723. Porvariston s.
esiintyivät hajanaisina säännöksinä
kaupunkien erioikeuskirjoissa, kuninkaiden
päätöksissä y. m. Kustaa III:n vakuutusta
porvaristolle v:lta 1789 pidetään
porvarissäädyn s:n kodifikatsionina.
Talonpoikaissäädyn miltei ainoana
säätyerioikeutena oli oikeus esiintyä eri
säätynä valtiopäivillä. Kustaa III vakuutti
1789 talonpojille heille jo ennestään
kuuluneen, vaikka aika ajoin rajoitetun
omistus- ja hallintaoikeuden maahansa.
— Nyk. s., jotka tosin ovat perustuslain
luontoisia, ovat suurimmalta osaltaan
menettäneet merkityksensä.

Säätykierto, säädystä toiseen siirtyminen.

Säätytalo, arkkitehti G. Nyströmin
piirustusten mukaan aatelittomien
säätyjen istuntopaikaksi Helsinkiin
rakennettu talo; valmistui 1890; otsikkoa
koristava E. Wikströmin (ks. t., kuva)
kuvaryhmä paljastettiin 1903. Nykyisin
S:oa käytetään m. m. Eduskunnan
valiokuntien ja kirjaston tarpeisiin.

Säätytalo.

Säätäjä, regulaattori,
voimakoneiden kierrosluvun tasaisena pitäjä.
S:n toiminta perustuu keskipakoisvoimaan,
jonka suuruus vuorostaan on kiertonopeudesta
riippuva. S. järjestää höyrykoneissa höyryntuloa,
vesiturbiineissa vedentuloa, polttomoottoreissa
polttoaineen tuloa, aina kuormituksen,
s. o. kierrosluvun mukaan. — S:t ovat
heiluri-s:iä, joissa keskipakoisvoiman

Heilurisäätäjä.

aikaasaavat painot ovat heiluritankojen
päissä, niin että nopeuden noustessa
painot nousevat, jolloin liike siirtyy vipujen
ja tankojen välityksellä esim. kuristusläppään.
Jos tahdotaan käyttää konetta suuremmalla
kierrosluvulla, voidaan s:ssä tavallisesti jousta
tiukentamalla kuormittaa painot niin, että
ne nousevat vasta suuremmalla kierrosluvulla. —
Akseli-s:ssä ovat s.-painot

Akselisäätäjä.

sovitetut akseliin kiinnitettyyn pyörään siten,
että ne (höyrykoneessa) keskipakoisvoimasta
liikkuessaan siirtävät painovipujen varassa
olevaa epäkeskoa, joka vuorostaan vaikuttaa
luistin tai venttiilien toimintaan ja näin höyryn
tuloon silinteriin, taikka vipujen
välityksellä akselia pitkin liikkuvaan
holkkiin, josta liike edelleen otetaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>