- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
673-674

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tammihiiri-Tampere

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Karjalan kannaksella ja Turun seuduilla se on
paikoitellen yleinenkin. Jo Etelä-Ruotsissa
kasvaa toinen laji, talvi-t.
(Q. sessiliflora), edellistä vähän pienempi.
Välimerenmaissa kasvavan ikivihannan
rauta-t:n (Q. ilex) terhoja
syödään. Eteläeuroopp. Q. cocciferasta
saadaan parkkihappoa ja Vähässä-Aasiassa sekä
Etelä-Euroopassa kasvavasta Q. infectoriasta,
erään pistiäsen piston synnyttämiä „äkämäomenoita",
joita käytetään kirjoitusmusteen valmistamiseen.
Korkki-t:ista ks. Korkki.
— Hyvin menestyäkseen t. vaatii ravintorikasta,
tuoretta ja syvää maaperää. T.-metsä voidaan
perustaa joko kylvämällä tai istuttamalla.
Siemenvuosi on kerran 6-8 v:ssa. T:n puuaine
(sydänpuu) on vaalean- t. tummanruskeata,
lujaa ja kovaa sekä hyvin kestävää. Meillä
huonekaluteollisuudessa käytetty t. on miltei
poikkeuksetta ulkolaista. Ominais-p. ks. Puu.
— Terhot Keski-Euroopassa sianruokana.

Tammihiiri (Eliomys quercinus),
pienehkön rotan kokoinen jyrsijä;
selkäpuoli harmaanruskea, vatsapuoli
valkoinen; häntä pitkä, tuuheakarvainen.
Elää metsissä, juoksentelee puissa oravan
tavoin. Kaikkiruokainen. Keski- ja
Etelä-Euroopassa, Suomessa harvinaisena
maan kaakkoisosissa.

illustration placeholder

Tammihiiri.



Tammikehrääjä (Lasiocampa quercus),
Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen
kehrääjäperhonen. Naaraan siivenkärkien
väli n. 80 mm, koiraan 65 mm. Toukka
elää pajulla, koivulla, tammella y. m.
puilla. ks. kuvaliitettä Perhosia 13.

Tammikuun Valiokunta ks. Suomi,
historia, p. 491.

Tammimäki, 242 m yli merenp.
kohoava vuori Joutsan pitäjässä.

Tammio, n. 2 km pitkä, 1 km leveä
saari Vehkalahden saaristossa, n. 23 km
Haminasta kaakkoon. Ulompana on
Ulko-Tammion pieni saariryhmä.

Tammipeli (ransk.), šakkilaudalla
pelattava kahden hengen nappulapeli.

Tammisaaren maalaiskunta (ruots.
Ekenäs), ruotsink. kunta Uudenmaan
läänissä, Länsi-Uudenmaan rannikolla,
123,9 km2, 2,310 as. (1927). Tvärminnen
(ks. t.) eläint. asema. Malmilöytöjä.

Tammisaari (ruots. Ekenäs), kaup.
Uudenmaan läänissä Pohjanpitäjänlahden
rannalla. Harmaakivikirkko (rak.
1653-66). Ruotsink. naisseminaari, 8-luokk.
ruotsink. yhteiskoulu. Piirimielisairaala.
Pakkotyölaitos. 2 verkatehdasta. 3,290 as.
(1927), joista suomenk. lähes 400. —
T. on vanha satamapaikka. Eerik Fleming
aloitti 1528 sen rakennuttamisen
kaupungiksi, sai 1546 kaupunginoikeudet.

illustration placeholder

Tammisaari.



Tammisto, Hankkijan kasvinjalostus-
ja koelaitos Helsingin pitäjässä; per.
1913 Hattulaan, siirretty 1916 Helsingin
pitäjään.

Tammisuo, rautatieasema
Viipurin-Antrean rataosalla, Viipurin
pitäjässä, 5 km Viipurista. J. Hallenbergin
teollisuuslaitoksia.

Tammsaare, A. H. ks, Hansen, Anton.

Tampa [tämpə], kaupunki
Yhdysvalloissa, Floridan länsiosassa. Tärkeä
satamakaupunki ja kylpypaikka. 95,000 as.

Tampere, kaup. Hämeen läänissä,
Satakunnassa, Näsijärven ja Pyhäjärven
välisellä kannaksella, kahden puolen
Tammerkoskea. T. on ennenkaikkea
kutomateoll.-kaup. („Suomen Manchester");
lähes 200 teollisuuslaitoksesta mainittakoon
Finlaysonin puuvillatehdas, Tampereen
Pellava- ja Rauta-Teollisuus o.-y:n
pellavatehdas, konepaja ja paperimassatehdas,
Tampereen ja Klingendahlin
verkatehtaat, Lapinniemen puuvillatehdas,
trikootehtaat, villatavaratehdas, Attilan,
Aaltosen y. m. kenkätehtaat, Salmisen
nahkatehdas, Frenckellin ja Haarlan
paperitehtaat, kattohuopatehdas, Lokomon y. m.
konepajat j. n. e. Kauppakamari. Piispanistuin.
Lyseo, klassillinen lyseo, tyttölyseo,
tyttökoulu, yhteiskoulu, ruots. yhteiskoulu,
kauppaoppilaitos, Tampereen Teknillinen
oppilaitos. Hämeen Museo Näsilinnassa,
Tampereen Teatteri (oma talo) ja
työväenteatteri. Kaunis tuomiokirkko
(Johanneksenkirkko; L. Sonckin piirustusten
mukaan rak. 1902-07, M. Enckellin ja
H. Simbergin koristama). Suomen
ajanmukaisin kirjastotalo. Emil Wikströmin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0371.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free