Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 787-788 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Timanttihäät-Timotei

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Luonnontilassa oleva timantti.

Itä-Intiassa, 1700-luvun alkupuolella keksittiin
Brasilian (Minas Geraes) t.-rikkaudet, vasta 1867
Etelä-Afrikan. Viimeksimainitusta maasta
saadaan nyk. eniten t:eja. (Kimberleyn t.-tuotanto
oli 1921 29,000 kg.) Nämä ovat siellä entisten
tulivuorien kanavia täyttävässä kivilajissa
(kimberliitissä). Suurimmat etelä-afr.
t.-kaivokset ovat Premier Transvaalissa,
Kimberleyn lähellä olevat lukuisat
kaivokset Kapmaassa ja Jagersfonteinin,
Roberts-Victorin ja Voorspoedin
kaivokset Oranjevaltiossa. Brasilia tuottaa
carbonado-t:eja enemmän kuin
Etelä-Afrikka; tärkein sikäläinen t.-kenttä on
Diamantina (Minas Geraes). T:n
painoyksikkö on karaatti = 200 mg. Arvo
vaihtelee t:n laadun ja hionnan mukaan.
T.-hionnan pääpaikat ovat Amsterdam,
Antverpen ja Lontoo. Tärkeimmät
hiontamuodot ovat briljantti, taffeli ja
ruusukivi. T:eja on onnistuttu valmistamaan
keinotekoisestikin, mutta käytännöllistä
merkitystä ei tällä taidolla ole ollut. —
Väärennettyjä t:eja ovat n. s. dubleet
(doubleet), jotka valmistetaan liittämällä
t. joko toiseen t:iin tai jonkin epäjalon
kiven päällysteeksi, sekä n. s.
similibriljantit, jotka saadaan
booraksilasia hiomalla. — Paitsi jalokivenä
käytetään t: ia suuren kovuutensa vuoksi
lasinleikkaamiseen, kaiverrukseen ja
kivenhiontaan; tärkeä on t:n käyttö kiviporissa.

Timanttihäät, häiden 60:s vuosipäivä.

Timanttipora ks. Kivipora.

Timbre [täbr] (ransk.), sointuväri; leima.

Timbuktu, vanha, aikoinaan kukoistava kaup.
Ranskan Sudanissa, 15 km Nigerin mutkasta
pohjoiseen. 6,000 as., kaupankäynnin aikana
4,000 enemmän. — Ranskalaisten miehittämä 1894.

Time is money [taim iz mani] (engl.),
„aika on rahaa".

Timeo danaos et dona ferentes (lat.),
,,pelkään danaolaisia (kreikkalaisia) silloinkin,
kun he tuovat lahjoja", Vergiliuksen „Æneiksesta".

Times [taimz], The T., suuri
lontoolainen sanomalehti, sai nyk. nimensä
1788. Sen ensim. omistaja ja toimittaja
oli John Walter, jonka jälkeläisiltä T.
siirtyi 1906 osakeyhtiölle. Tämän
osake-enemmistö joutui sittemmin A. H.
Northcliffen haltuun, mutta 1922 uudelle
yhtiölle, jossa Walterit ovat mukana.

Timgad, rauniokaup. Pohjois-Afrikassa,
Algeriassa. Roomalaisten rakennusten raunioita.

Timidi (lat.), pelokas, arka.

Timjamöljy, timjaminmehu,
tarha-ajuruohon (Thymus vulgaris)
uutteena saatu haihtuva öljy. Käytetään
yskänlääkkeisiin ja saippuateollisuudessa
hajuaineena,

Timmermans, Felix (s. 1886), flaam.
kirjailija. Kirj. kotiseuturomaanit
,,Pallieter", ,,Het kindeken Jezus in
Vlaanderen" ja „Anna Marie".

Timok, joki Balkanin niemimaalla.
Etelä-Slaaviassa, lähellä Bulgaarian rajaa,
Tonavan lisäjoki oikealta. 135 km.

Timokratia (kreik.), hallitusmuoto,
jonka mukaan kansalaisen oikeudet ja
velvollisuudet ovat riippuvaiset heidän
omaisuutensa suuruudesta.

Timoleon (n. 411-337 e. Kr.),
korinttolainen sotapäällikkö. Vapautti Syrakusan
tyranni Dionysoksesta, voitti kartagolaiset
Krimisos-joella Sisiliassa.

Timor, suurin Pienistä-Sundasaarista;
32,600 km², 500 km pitkä, n. 0,8 milj. as.;
väestön enemmistö papualaisia, näiden ohella malaijeja,
kiinalaisia, portugalilaisia, hollantilaisia.
Maanviljelystä ja karjanhoitoa. T:n lounaispuoli
(16,500 km², n. 0,2 milj. as.) kuuluu
Alankomaille ja muodostaa lähisaarten kanssa T:n
hallintopiirin (64,280 km², 1,16 milj. as.),
jonka pääpaikka Kupang. Koillisosa
(16,100 km², n. 0,4 milj. as.) on
Portugalin, pääpaikka Diili.

Timorlaut l. Tenimber,
Alankomaille kuuluva saariryhmä
Pienten-Sunda-saarten itäpuolella,
n. 5,500 km², 25,000 as.
Väestö papualaisien ja negriittojen
sekakansaa. Pääsaari T. l. Jamdena.
T:n saaret kuuluvat Molukkien hallintopiiriin.

Timotei, nurmitähkiö (Phleum
pratense), tähkien sukuun kuuluva heinäkasvi.
Meillä yleisin ja tärkein kylvöheinä. T:n
siemenviljelystä harjoitetaankin meillä paljon,
etenkin Etelä-Pohjanmaalla. T:n viljelys
alkoi Yhdysvalloissa 1700-luvun keskipalkoilla
ja levisi Timothy Hansenin toimesta Eurooppaan,
jossa kasvi yleisesti tunnetaan hänen nimestään
muodostetulla nimityksellä.

Timotei.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>