Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 867-868 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuhat ja yksi yötä-Tukaanit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jälkimmäisiä on kivituhatjalkainen
(Lithobius), jonka ruumis on vain
15-nivelinen. — T. ovat valonarkoja, kivien
alla, lahopuissa y. m. s. paikoissa eläviä.

Tuhat ja yksi yötä ks. Arabian
kieli ja kirjallisuus.

Tuhatkauno, Bellis perennis (ks. t.).

Tuhatvuotinen valtakunta ks. Kiliasmi.

Tuhka, kasvi- ja eläinsolukkojen
jähmeä palamis jäännös. Kaskien t:ssa on
kaliumin, natriumin, kalsiumin,
magnesiumin ja raudan silikaatteja, fosfaatteja,
sulfaatteja ja karbonaatteja. Maakasvien
t:aa käytetään lannoitusaineena,
uuttamalla siitä valmistetaan potaskaa,
merikasvien t:sta soodaa. Yleisten
polttoaineidemme tuhka sisältää tärkeimpiä
kasvinravintoaineita keskimäärin %:eissa:

	Kalia	Fosforihappoa	Kalkkia
Koivun	10	6	25
Männyn	9	5	45
Kuusen	9	3	32
Kuskohiilen	0,7	0,6	16
Kivihiilen	0,2	0,2	3,5

Tuhkapuu (Cotoncaster vulgaris),
ruusukasvien heimoon kuuluva pieni
pensas, jolla pienet, pyöreähköt lehdet,
valkoiset tai punertavat kukat ja
marjamainen punainen tai sinimusta hedelmä.
Kivikkoisilla mäillä harvinaisena
Etelä-Suomessa; myös koristepensaana viljelty.

Tuhkapuu.

Tuhkarokko (morbilli), tarttuva
kuumetauti, joka useimmiten puhkee
lapsissa ja jättää tav. pysyvän
immuniteetin. 9-12 p:ää kestäneen itämisajan
jälkeen ilmenevät taudin ensim. oireet:
nuha, silmäluomien punotus ja
vetistäminen, yskä, pieniä valkoisia pilkkuja
poskien sisäpinnalla, päänsärky, kuumetta.
3-4 p:ää myöhemmin nousee ihoon,
ensinnä tav. kasvoihin, pieniä, punaisia
neulannupin kokoisia tai suurempia
pilkkuja, jotka us. yhtyvät suuriksi
läiskiksi. Parin vrk:n kuluessa on ihottuma
levinnyt yli koko ruumiin, ja tällöin on
potilaan kuume korkeimmillaan ja yskä
pahimmillaan. Kun ihottuma sitten alkaa
vaaleta, helpottuu potilaan tila: kuume
laskee, yskä lievenee, ja iho kesii
hilseillen. T. on usein lievää, mutta
varsinkin heikoilla lapsilla siihen voi
liittyä tuhoisia jälkitauteja kuten
keuhkotulehdus tai keskikorvan tulehdus;
tuberkuloosi puhkeaa usein t:n jälkeen.
Tavallisesti t. ei kumminkaan vaadi muuta
hoitoa kuin vuoteessaoloa ja kevyttä
ruokajärjestystä. Silmien ollessa
tulehtuneet ja valoa aristavat on kartettava
liian kirkasta valoa, Tartunta leviää
sekä suoraan potilaasta että terveiden
ihmisten ja esineiden välityksellä.
Potilaan tulee olla 2 viikkoa eristettynä
terveistä, jotka eivät ennen ole t:oa
sairastaneet.

Tuhkimus, tuhkimo (ransk.
cendrillon), sadussa esiintyvä halpana
pidetty tyttö (poika), joka sitten kauneutensa
(kuntonsa) avulla kohoaa huomattavaan asemaan.

Tuhkuri, eläint., vesikko (ks. t.);
lääket., tuhkarokko (ks. t.).

Tuhohyönteiset, hyönteisiä, jotka
aiheuttavat vahinkoa joko käyttämällä
ravinnokseen ihmisten elintarpeita,
vaatteita, taloustarpeitä, hyötykasveja y. m.
tai elämällä loisina ihmisissä,
kotieläimissä ja hyötykasveissa, [Linnaniemi
(1915); Kukkinen (1920); Saalas (1924);
valtionentomologin kertomukset.] ks.
värikuvaliitettä.

Tuija, elämänpuu (Thya l. Thuja),
havu puusuku, johon kuuluu 4 aas. ja pohj.-amer.
lajia. Kasvutapa pyramidimainen. Oksat litteät, lehdet
suomumaiset, limittäiset, kävyt pienet, Amer.
tuija (Thya occidentalis), jota meilläkin
kasvatetaan puistopuuna, kasvaa suotuisissa
oloissa 20-30 m korkeaksi.

Tuijan oksa.

Tuikkiminen ks. Skintillatsioni.

Tuileries [tyilrī’], suom. Tuileriat,
ent. palatsi Pariisissa, Louvren yhteydessä, aloitettu
1564, kommunardien polttama 1871. T:n vieressä kaunis
T:n-puisto.

Tuira, rautatieasema Oulun-Kemin
rataosalla, Oulujoen kunnassa, 2 km Oulusta.

Tukaanit, pippurinsyöjät, etelä-amer.
kiipijälintuja, joilla suuri, hienosti
hammaslaitainen nokka ja korea höyhenpeite.
Suurin laji, brasilialainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>