Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 891-892 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuomarinkapat-Tuomikoski

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

mainituilla sukulaisillansa on siinä asiassa
osa, tai kun heillä on siitä erinomaista
hyötyä tai vahinkoa odotettavana; kun
tuomari toisessa oikeudessa on ollut samassa
asiassa tuomarina tai on siinä ennen ollut
asianajajana tai todistajana; kun tuomari
ennen, oikeuden tai maaherran käskyläisenä,
on päättänyt jotakin siihen asiaan
kuuluvaa; kun tuomarilla itsellään on
samanlainen asia toisessa oikeudessa. Jos
tuomari tietää t:n olevan olemassa, on
hänen luovuttava asian käsittelystä
(Oikeudenkäymiskaari 13:1).

Tuomarinkapat, käräjäjyvät (ks. t.).

Tuomarinohjeet, kokoelma yleisiä
oikeusperiaatteita, joitten tekijäksi
yleisesti on arveltu Olaus Petriä (ks. t.).

Tuomarinvala. Tuomarin, ennenkuin
hän ensim. kerran ryhtyy tuomarina
toimimaan on vannottava t., että hän
parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa
mukaan tulee täyttämään tehtävänsä
(Oikeudenkäymiskaari 1:7-8).

Tuomarinympyrä, kansanomainen
nimitys kivilatomuksille, joissa on
kymmenkunta suurehkoa kiveä asetettu kehäksi
ikäänkuin istumasijoiksi. Kansantarina,
jonka mukaan tuomarit eli lautamiehet
ovat noilla kivillä istuen käyneet oikeutta,
nähtävästi jo pakanuuden aikana, pitänee
paikkansa. Näitä „käräjäkiviä" tunnetaan
meillä vain Länsi-Suomesta.

Tuomarinympyrä Käräjämäellä Eurassa.

Tuomarit, Israelin heimojen
sankarilliset johtajat Josuan ja kuningasvallan
perustamisen välisenä aikana. T:ita
olivat m. m. Debora, Jefta, Gideon, Simson
(ks. n.). — T:n kirjan perusaineksen
muodostavat kertomukset t:n elämästä ja
sankaritöistä.

Tuomarniemi, metsäkoulu Ätsärissä,
per. 1903.

Tuomas, liikanimeltä Didymus
(= kaksoinen), Jeesuksen opetuslapsi;
luonteeltaan epäilevä ja synkkämielinen.

Tuomas (k. 1248), Suomen ensim.
varsin, kat. piispa (n. 1220-45). T. oli
engl.-synt. dominikaanimunkki, toimi
kaniikkina Upsalassa ja lähetyssaarnaajana
Suomessa. Virasta erottuaan eli Visbyn
dominikaaniluostarissa. vrt. Suomi,
historia, p. 480.

Tuomas Akvinolainen (1225-74),
skolastikko, it. dominikaanimunkki, Toimi
opettajana Roomassa, Pariisissa ja
Napolissa. Tämä keskiajan suurin
kirkonopettaja, jota kat. kirkko edelleen pitää
mitä suurimmassa arvossa, koetti yhdistää
Aristoteleen filosofian ja kirkon opin
yhtenäiseksi järjestelmäksi ja tahtoi
osoittaa, että uskon perustotuudet eivät
olleet ristiriidassa järjen kanssa.
Pääteos: ,,Summa theologiæ". Julistettiin
pyhimykseksi 1323. T. A:n oppilaita
sanotaan tomisteiksi.

Tuomasfosfaatti, tuomaskuona.

Tuomas Kempiläinen (1380-1471),
alankoni, mystikko, synt. Kempenin
kylässä, sukunimi Hämerken. Hänen
kirjoittamakseen arvellaan kuuluisaa
hartauskirjaa „De imitatione Christi"
(n. 1410-20, „Kristuksen seuraamisesta",
suomen.); myös „Mietelmiä Kristuksen
elämästä" on suomen.

Tuomaskristityt, apostoli Tuomaasta
nimensä saaneet, Syyrian nestoriaanisesta
kirkosta alkunsa johtavat kristityt,
jotka asuvat Intian Malabarrannikolla.

Tuomaskuona, kalkin- ja
fosforinpitoinen kuona, jota saadaan
sivutuotteena rautaa puhdistettaessa
Thomas-Gilchristin keksimän menetelmän mukaan.
T:n arvo lasketaan 2 %:seen
sitruunahappoliuokseen liukenevan
fosforihappomäärän mukaan. T:aa käytetään
väkilannoitteena etenkin happamille
niittyjä suomaille. vrt. Lannoitusaineet,
taulukko palstalla 957.

Tuomas Ragvaldinpoika (1724-1804),
talonpoikainen hengellinen runoilija, synt.
Tyrväällä.

Tuomi (Prunus padus), joks. yleisenä
maassamme kasvava, ruusukasvien heimoon kuuluva
puu tai korkea pensas. Kukkii kevätkesällä,
kukat valkoiset, tertussa, luumarjat mustia,
vahvasti parkkihappoisia, hieman myrkyllisiä
(sinihaponpitoisia). Tuomen lehtikirva muuttaa
kesällä usein kauraan vahingoittaen vihantia korsia.

Tuomikoi (Hyponomeuta padi),
omenankehrääjäkoille lähisukuinen
pikkuperhonen. Toukka tuholaisena tuomella,
jonka lehtiä syö ja johon kehrää
vaaleanharmaata seittiänsä. Ei siirry
omenapuihin.

Tuomikoski, Antti (s. 1842),
Limingan lukkari, valtiopäivämies.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>