Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 895-896 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuonenkurki-Tuotanto-osuuskunta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tuonenkurki (Ciconia), astujalintuja,
lähinnä haikarain sukulaisia, Pitkänokkaisia ja
-koipisia, Poikaset aluksi avuttomia, emo ruokkii
niitä kauan pesässä. Valkea t. eli
kattohaikara (C. alba) on yli 1 m

Valkea tuonenkurki.

pitkä, muuten valkoinen paitsi siivet ja pyrstö
mustat; nokka ja jalat punaiset.
Pesii Etelä- ja Keski-Euroopassa
(Etelä-Ruotsissakin) rakennusten katoille tai
puihinkin. Käy ihmisasuntojen lähellä
joks. kesyksi. Munia 3-5, likaisen
valkoiset. Syö pikkujyrsijöitä, sammakoita,
hyönteisiä. Suomessa on useita kertoja
tavattu kattohaikaroita, ei kumminkaan
pesivinä. — Musta t. eli
mustahaikara (C. nigra) on
selkäpuolelta tummanruskea, vihreän ja
punertavanmetallinhohtoinen, vatsapuolelta
valkoinen. Keski- ja Etelä-Euroopassa. Karttaa
ihmisen läheisyyttä. Muutamia kertoja nähty
Suomessa.

Tuonti, importti, ulkomaankaupan
toinen päähaara: tavaroiden maahan
tuonti ulkomailta. vrt. Kauppatase
ja Suomi, kauppa, p. 472. —
Tuontiteollisuus ks. Teollisuus. —
Tuontitulli, tulli, jota suoritetaan maahan
tuoduista tavaroista.

Tuoppajärvi, Vienan-Karjalan suurin
järvi, kuuluu Koutajoen vesistöön; 90 km
pitkä, 40 km leveä. Lähellä länsirantaa
sijaitsevassa Saaressa oli aikoinaan
kuulu vanhauskolaisluostari „Saaren monasteri".

Tuoppi (ruots.), vanha astiamitta,
1/2 kannua. vrt. Mitta.

Tuorla, kartano Piikkiössä; osa T:n
maista Kaarinan pitäjän alueella.

Tuotanto, produktsioni, se
ihmistyö, jolla tarpeidemme tyydyttämiseksi
osaksi valmistetaan taloudellisia
hyödykkeitä sekä suoritetaan erilaisia
palveluksia, osaksi enennetään sekä
vapaiden että taloudellisten hyödykkeiden
käyttökelpoisuutta. Taloudellista t. on
vain sillä ehdolla, että valmiilla
tuotteella on suurempi arvo kuin niillä
hyödykkeillä, niillä yksinkertaisilla osilla,
joista se on syntynyt, Mitä suuremmassa
määrässä näin on laita, sitä tuottavampaa
t.-toiminta on ollut. T. voi olla 1)
pelkkää hyödykkeiden anastamista
(metsästys, kalastus, vuorityö), 2) luonnon
voimien ja aineiden suunnitelmanmukaista
käyttämistä hyödykkeiden aikaansaamiseksi
(maanviljelys, metsänhoito, karjanhoito);
näiden t:n haarojen, n. s. alku-t:n, lisäksi
tulevat 3) raaka-aineiden jalostaminen
kulutusesineiksi (teollisuus), 4) jakelutoiminta
(kauppa, kuljetustöinä, pankkitoimi) ja 5)
vakuutustoimi. Aineellisen t:n ohella voi
puhua aineettomasta t:sta, joka käsittää
tieteen, taiteen, kirjallisuuden, erilaiset
persoonalliset palvelukset y. m.
T:n-tekijät ovat työ, luonto (maa ja
muut luonnonvarat) ja pääoma. Näistä on
kuitenkin ainoastaan työ varsinainen aktiivinen
t:n-tekijä. Sen rinnalla luonto välttämättömänä
edellytyksenä kaiken t:n mahdollisuudelle
esiintyy t:n passiivisena aineksena. Kolmatta
tekijää, pääomaa, jolla tarkoitetaan
kaikkia t:n apuvälineitä, jotka itse on
tuotettu, ei voi pitää itsenäisenä, koska sen
olemassaolo jo edellyttää t:oa. Kaikki t.
tapahtuu kulutusta varten. Alkuperäisissä
oloissa n, s. omavaraisen kotitalouden
vallitessa t:lla on myöskin yksityistaloudelliselta
kannalta katsoen tämä tarkoitus, s. o. jokainen
harjoittaa t:oa tyydyttääksensä omia ja
perheensä tarpeita. Mutta kapitalismin
vallitessa t. on tärkein osa yksityistaloudellista
ansiotoimintaa, s. o. maanomistajat ja kapitalistit
tai heiltä vuokratulla maalla ja lainaksi
saadulla pääomalla toimivat yrittäjät
ryhtyvät t:oon vain ansion vuoksi.
Yhteiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi
välttämätön t. saadaan siis syntymään
vain, jos se kapitalisteille ja yrittäjille
näyttäytyy yksityistaloudellisesti
edulliseksi, s. o. jos se tuottaa voittoa. Tämä
voitto on se ylijäämä eli puhdas tuotto,
joka syntyy siinä tapauksessa, että t:n
tulos on arvoltaan suurempi kuin t:oon
pannut kustannukset. Nämä t.-kustannukset
ovat yksityistaloudellisessa merkityksessä
kaikki ne menot, jotka liikkeenharjoittajalla
on työpalkoista, raaka- ja apuaineista,
koneiden ja työkalujen arvon väheneminen
kulumisen kautta ja liikeyritykseen sijoitetun
pääoman korko.

Tuotanto-osuuskunta ks. Osuustoiminta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>