Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1019-1020 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uržum-Usko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

5, sekä jalkoja varten 1. Edellisiä
nimitetään sormioiksi (manuaaleiksi),
jälkimmäistä jalkioksi (pedaaliksi).
Paitsi eri äänikertojen ja sormioitten
vaihtelulla aikaansaatavaa määräjaksoista
voimanvaihtoa voidaan u:lla aikaansaada
jossakin määrässä myös asteittain
vahvenevaa ja heikkenevää ääntä käyttämällä

Urut (kaavakuva), a palje, b ilmakanava, c ilmalaatikot, k ilmaputki, l varapalje, d, e, f, g pillistö (d avoin metallipilli, e avoin puupilli, f tukittu pilli, g kieli pilli), h sormio, i jalkio.

polkimia (crescendo), joiden
vaikutuksesta erityisiin kaikukaappeihin
sijoitetut äänikerrat pääsevät enemmän tai
vähemmän kuuluville, kaappien
seinämissä sijaitsevien liikkuvien
luukkulaitteitten välityksellä. Sointivärinsä
puolesta äänikerrat jakautuvat eri ryhmiin:
prinsipaali- (eli johtaja-) ryhmä, viulu-,
huiluryhmä, tukitut äänikerrat (Gedackt),
kieliäänikerrat. Paitsi näitä on urssa
vielä täyteäänikertoja, joihin
sisältyy toisten yläsäveliä ja joita
käytetään vain yhteissoinnin loistelialsuutta
kohottamaan. Urkunuotteihin ei yleensä
merkitä äänikertojen valintaa, koska
niiden lukumäärä ja laatu eri uruissa
suuresti vaihtelee. Äänikertojen käyttö
riippuu siis soittajan taidosta ja
pätevyydestä. — Ilmalaitteisiin kuuluvat
palkeet ja ilmakanavat.
Jälkimmäisten kautta ilmavirta johtuu palkeista
puustoihin, saaden ne soimaan.
Palkeita käyntiin saattamaan tarvitaan
vanhemmissa u:ssa polkija, uudemmissa niitä
käyttää sähkömoottori. — Koneisto on
vanhimmissa u:ssa mekaaninen,
rakennettu toisiinsa niveltyvistä puulistoista
ja -vivuista (abstrakteista), uudemmissa
se toimii putkiin puristetun ilman
(pneumaattinen) taikka sähkön
välityksellä. — U:n äänen pääsävyyn
kuuluu tasaisuus ja heikkenemätön
kestävyys sekä kokonaissoinnin mahtavuus.
Senvuoksi u:ja käytetäänkin pääasiallisesti
kirkkosoittimena. Kirkossa u. tavallisesti
sijoitetaan vastapäätä alttaria parvelle,
sinne erityisesti rakennetun kehän
(l. urkukaapin) sisään. Kehän julkisivuun
(fasadiin) sijoitetaan joko soivia tai
pelkästään koristeellisia pillejä.

Kuuluisin urkusäveltäjä on Bach.
Uusimmalla ajalla on urkusävellystyylissä
pyritty orkestraaliseen käsittelyyn
(Franck, Reger y. m.). — Uudemman
ajan tunnetuimpia urkujenrakentajia ovat
Walcker, Cavaillé-Coll, Hope-Jones.
Suomessa valmistaa u:ja nyk. ainoastaan
Kangasalan urkutehdas (Tulenheimo).

Uržum [-u’-], pikkukaup. Venäjällä,
Vjatkan piirissä, Kaman lisäjokeen Vjatkaan
laskevan Uržumkan varrella. U:n piirikunnassa
asuu tšeremissejä ja votjakkeja.

U. S. A., Yhdysvaltojen nimilyhennys,
alkukirjaimet sanoista United States (of)
America.

Usa, Ussa, joki Koillis-Venäjällä,
Petšoran lisäjoki oikealta, 750 km.

Usanssit, kauppausanssit (ks. t.).

Usbekistan, Uzbekistan (ks. t.).

Usbekit, uzbekit (ks. t.).

Usedom [ūze-], myös Üsedom, saari
Itämeressä, Saksan pohjoisrannikolla
Stettiner Hafun edustalla; 408 km².
Karjanhoitoa, kalastusta, maanviljelystä.
Us. kylpypaikkoja, m. m. Heringsdorf.
Pääpaikka Svinemünde. Lounaisrannalla
pieni U:n kaup.

Uskeidi, uskide, puolivulkanoitu
kautsu, jota käytetään kengän anturoina.

Uskela, kunta Turun ja Porin läänissä,
Varsinais-Suomen itäosassa; 135,8 km²,
4,317 as. (1927). Raakasokeritehdas.
Harmaakivikirkko v:lta 1832, osittain
1830-32 hajoitetun keskiaik. kirkon
kivistä. U:n vieressä on Salon
kauppala, [Kallio, „Salon seutu" (1910).]

Uskelanjoki, n. 40 km pitkä joki
Varsinais-Suomessa. Laskee Salon
kauppalan alapuolella Halikonlahteen.

Usko. 1. Tieto-opillisesti:
subjektiivisiin syihin perustuva vakaumus,
jotavastoin tieto merkitsee objektiivisiin
syihin (aistilliseen havaintoon ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>