Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1247-1248 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Veturinkuljettaja-Wetzer

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sähköveturi (1-vaiheinen).

silinteriin menoa erikoisessa tulistajassa.
Kompoundi-v:ssa on
kaksipaisuntakone. Useimmissa meidän v:ssamme on
levykehys, Amerikasta tuoduissa palkkikehys.
Kattila on etupäästään kiinnitetty kehykseen,
takapää lepää venyntäkiskoilla. Tulipinta
on 50-160 m², höyrynpaine 8-13 ilmakehää.
Savuputkessa on puita poltettaessa n. s.
turbiini-säkenen-sammuttaja. Veden syöttöä
varten on tav. kaksi injektoria, nyk. myöskin
varsinainen syöttöpumppu. Höyryputki kulkee
höyrykuvussa olevasta säätäjäventtiilistä
nokikaapin kautta silintereihin.
Kattilan selässä on hiekkalaatikko, josta
hiekka putkia pitkin puhalletaan
tarvittaessa vetopyörien alle. Paitsi
vihellyspillejä on v:ssa us. vielä paineilmalla
käyvä soittokello. Kuljettajanhytlssä on
paitsi kattilan varusteita myöskin
jarrutuslaitoksen kuljettajaventtiili sekä
suunnanvaihtolaite ja koneiston
voitelulaitteet. — V:t jaetaan sarjoihin,
pyörien tarkoituksen, ko’on ja luvun mukaan.
Ensim. höyry vaunu rakennettiin 1769;
pyörissä ja kiskoissa käytettiin hampaita.
Stephensonin 1829 rakentama v. „Rocket"
oli hankaus-v. (adhesioni-v.). — V.-tehtaita
on Suomessa 2, molemmat Tampereella.
Ensimmäiset kotimaiset veturit, 6 kpl.,
rakennettiin rautatien konepajassa
Helsingissä 1874-96. Veturiemme paino
työkunnossa on 21-61 tonnia ilman
tenderiä. Vetopyörien akselille sallitaan
12-16 tonnia riippuen kiskoista.

Veturinkuljettaja, veturin konemestari.
V. on vastuussa veturin hoidosta ja junan
kuljettamisesta. Kelpoisuusvaatimukset:
työskentely konepajassa 2 v. ja lämmittäjänä
veturissa 1 v. sekä suoritettu valtionrautateiden
veturinkuljettajatutkinto (Asetus 17/9 1926).

Veturinnostopukki, tav. raudasta tehty
pystyteline, johon on sovitettu
käsikammella hammaspyörävälityksellä
pyöritettävä nostoruuvi. Nostoruuvin alapäässä
on nostopalkin pään kannattaja. Palkki
asetetaan veturin pään alle. Pukkeja
tarvitaan näin ollen 4 kpl.

Veturitalli, ympyrän kaaren mukaan
rakennettu rakennus, joka on jaettu
osastoihin (pilttuihin), joihin vuorostaan
kiskot johtavat ympyrän keskipisteessä
olevalta kääntöpöydän kuopalta, niin että
veturi voidaan ohjata mihin pilttuuseen
tahansa. Pilttuissa on kiskojen välissä
veturin mittainen kuoppa l. kanava,
joka helpottaa veturin alla liikkumista.
V:iin kuuluu tav. vesitorni, tarveainevarasto,
miesten oleskeluhuone ja toisinaan pieni korjauspaja.

Veturivarikko. V:oon kuuluu talli,
varasto ja pieni korjauspaja. Se
sijoitetaan ratojen risteyksiin tai päätekohtiin
tai radan varrella oleville kaupunkiasemille.

Vety (lat. hydrogenium), kaasumainen
alkuaine, kem. merkki H, alkuaineista
kevein. At.-p. 1,008, om.-p. (ilmaan
verrattuna) 0,0695. Väritön, mauton ja
hajuton. Sen keksi Cavendish 1766. Palaa
ilmassa vedeksi, räjähtää ilmaan ja
varsinkin happeen sekoitettuna kiivaasti,
kiivaimmin jos seoksen tilavuussuhde on
2:1 (räjähdyskaasu). Vetyä saadaan
liuottamalla metallia (esim. rautaa)
happoihin, elektrolysoimalla suolan vesiliuosta
y. m, Muodostaa koko joukon
yhdistyksiä yhtyen välittömästi eräisiin
metalloideihin (halogeeneihin) sekä metalleihin
(muodostaen hydridejä). Veden ohella
muodostaa toisenkin happiyhdistyksen,
vetyperoksidin. Kem. luonteeltaan v. on
voimakkaasti pelkistävä. V. lienee
kaikkien muiden alkuaineiden ytimen
rakennusosana, vrt. Radioaktiivisuus,
p. 1088. V:yä käytetään kem. töissä
ja teollisuudessa, ilmapallojen
täyttämiseen, hitsaukseen (räjähdyskaasuna),
polttoaineena (valokaasun aineosana) y. m.

Vetyperoksidi, vetysuperoksidi,
H₂O₂, väritön, sakea, omituisen hajuinen
ja -makuinen neste, om.-p. 1,46.
Valmistetaan bariumin y. m. peroksideista
miedolla hapolla. Kaupassa 3 % liuoksena
perhydrolin, oxygenolin y. m. nimillä.
Hajaantuu helposti vedeksi ja hapeksi,
etenkin orgaanisten ja muiden helposti
hapettuvien aineiden läsnäollessa,
hapettaen nämä. Käytetään valkaisuun,
desinfioimiseen y. m. Ärsyttää limakalvoja.

Wetzer [vetser], Martin (s. 1868),
suom. kenraali. Otti osaa maailmansotaan
sekä Suomen vapaussotaan Hämeen rintamaryhmän
päällikkönä sekä länsi-armeijan päällikkönä;
suom. avustusretkikunnan päällikkönä Virossa
sekä Viron etelärintaman päällikkönä 1919.
Divisioonankomentajana Suomen armeijassa 1918-25.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>