Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wien-Wienin kongressi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
senaatti (Stadtsenat). 1,9 milj. as. —
ks. kuvaliitettä, p. 1264.
Wien [vīn], Wilhelm (s. 1864),
saks. fyysikko. Sekä kokeellisia että
teoreettisia tutkimuksia etenkin valo- ja
sähköopin alalta. Sai 1911 Nobelin
fysiikanpalkinnon.
Viena l. Vienan Karjala, Kemin
kihlakunta Itä-Karjalassa (ks. t.).
Vienanjoki (ven. Dvina), joki
Pohjois-Venäjällä, alkuhaarat Suhona ja
Vytšegda, laskee Vienanmereen. Lähellä
suuta on Arkangelin kaup. Suurin lisäjoki
Pinega (oik.). Kanavayhteys Nevaan
ja Volgaan.
Vienan Karjalaisten Liitto, Suomessa
asuvien vienankarjalaisten toimesta 1906
perustettu valistusjärjestö. Liiton
toiminta tukahdutettiin 1908-09 ja
muutamia sen paikallisia toimihenkilöitä
karkoitettiin Lounais-Siperiaan. vrt.
Karjalan Sivistysseura.
Vienankaupunki, Arkangeli (ks. t.).
Vienanmeri, joskus myös Valkoinen
meri (ven. Beloje more),
Jäämeren lahti Kuollan niemimaan itä- ja
eteläpuolella. Eteläosassa 3 lahtea:
Kannanlahti, Äänislahti (Onegalahti) ja
Vienanlahti. Äänislahden suussa on
Solovetsin saaristo (ks. t.).
Wienbarg [vīnbarhj], Ludolf
(1802-72), saks. kirjailija, „nuoren Saksan"
esteettinen teoreetikko.
Wiener [vī-], Otto (1862-1927), saks.
fyysikko, lentospesialisti.
Wiener-Neustadt [vīn- noištat], kaup.
Itävallassa, Wienistä etelään. Metalli- ja
kutomateoll. 38,000 as.
Wienerwald [vīnərvalt],
Ala-Itävallassa, Wienin länsipuolella oleva
alppijono.
Wieniawski [-a’-], Henri (1835-80),
puol. viulutaituri. Konsertoinut us. Euroopan maissa
ja Amerikassa. Sävelsi 2 viulukonserttoa, „Legendan" y. m.
Wieniläiset huonekalut [vīn-],
wieniläisen huonekalutehtailijan Michel
Thonetin (1796-1870) 1834 keksimät
huonekalut, vars. tuolit, jotka tehdasmaisesti
valmistetaan paahdetusta taivutetusta pyökkipuusta.
Wienin kongressi, Euroopan valtojen
edustajien kokous, joka pidettiin Wienissä
syysk. 1814 — kesäk. 1815 ja jonka
päätehtävänä oli Euroopan ja erityisesti
Saksan valtio-olojen järjestäminen
Napoleonin sotien aiheuttaman sekasorron
jälkeen. Suurvaltoja edustivat niiden
ulkoministerit, joista huomattavimmat olivat
Talleyrand ja Metternich. Kongressin
johtavaksi periaatteeksi hyväksyttiin
Metternichin esittämä n. s. legimiteettiperiaate,
jonka mukaan ennen vallankumousta hallinneiden
ruhtinassukujen oli saatava takaisin maansa
tai täysi korvaus. Kuitenkaan ei esim. Tanskan
kuningas saanut takaisin Norjaa eikä Kustaa IV
Aadolf uudelleen Ruotsin kruunua. Venäjä sai
suurimman osan Varsovan suurherttuakuntaa sekä
piti ennen saamansa Suomen, Bielostokin ja
Bessarabian. Itävalta sai takaisin Venäjälle
1809 luovutetun osan Galitsiaa, Lombardian,
Tirolin, Salzburgin, Illyrian, Dalmatsian ja
lisäksi ent. Venetsian tasavallan alueen.
Preussi sai takaisin suurimman osan 1807
menettämiään alueita, Varsovan herttuakunnasta
kuitenkin ainoastaan Posenin; Elben länsipuolella
olevista aikaisemmista alueistaan se luovutti
osia, m. m. Ostfrieslandin, Hannoverille, joka
korotettiin kuningaskunnaksi. Korvaukseksi
menetyksistä se sai puolet Saksin
kuningaskuntaa, suuria maakaistaleita Reinin
itäpuolelta, erityisesti Westfalenin, ja
suurimman osan aikaisempia saks. alueita
Reinin länsipuolelta. Hannoverilta se sai
Lauenburgin, jonka vaihtoi Tanskalle
Ruotsin-Pommeriin. Englanti sai pitää
Maltan ja Helgolannin sekä valloittamiansa
siirtomaita, m. m. Ceylonin ja Kapmaan sekä
vähän myöhemmin Joonian saarten suojelusoikeuden.
Ranskan vastapainoksi Belgia ja Hollanti
yhdistettiin Alankomaitten kuningaskunnaksi,
jonka hallitus annettiin Oranian suvulle.
Sveitsistä tuli uudelleen valtioliitto,
jonka 19 entisen kantonin lisäksi tulivat
Neuchâtel, Genève ja Wallis. Italiassa uudistettiin
Sardinian kuningaskunta, joka sai takaisin
Savoijin ja Nizzan ja lisäksi Genovan
tasavallan alueen; niinikään uudistettiin
Toscana, Modena ja Kirkkovaltio, joka
ei kuitenkaan saanut takaisin Avignonia,
Parma annettiin Napoleonin puolisolle
Marie Louiselle. Napoli palautettiin
Bourboneille. Saksassa ei uudistettu entistä
keisarikuntaa; sen sijaan muodostettiin
höllästi kokoonpantu Saksan liitto (ks. t.).
W. k. piti yksinomaan silmällä hallitsijain
etua eikä välittänyt kansojen toivomuksista;
monet sen päätöksistä loukkasivat kansallisuusperiaatetta.
Sen todellisena päämääränä oli vahvistaa niitä
neljää suurvaltaa (Venäjää, Englantia, Preussia
ja Itävaltaa), jotka olivat voittaneet Napoleonin,
hankkia niille määräävä asema Euroopan asioissa ja
samalla saada aikaan niiden kesken
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
