Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1409-1410 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Asukkaista on n. 10,5 milj. neekereitä
ja mulatteja, n. 300,000 intiaaneja,
n. 60,000 kiinalaisia, 115,000
japanilaisia, muut valkoihoisia. Noin puolet
intiaaneista asuu Oklahoman, Arizonan,
Uuden-Meksikon ja Kalifornian valtioissa.
Neekereistä asuu 85 % etelävaltioissa;
enemmistönä he ovat Mississippi’n ja
Etelä-Carolinan valtioissa. Viime
vuosikymmeninä heitä on siirtynyt pohjoisten
teollisuusvaltioiden suurkaupunkeihin.
Kiinalaisten maahan siirtyminen
kiellettiin laissa 1882. Japanilaisten enemmistö
asuu Kaliforniassa. Japanilaistenkin
Y:hin muuttaminen on melkein
kokonaan ehkäisty. Väkiluvun nopea
lisääntyminen, jota allaolevat numerot
valaisevat, johtuu pääasiallisesti Euroopasta
suuntautuvasta siirtolaisuudelta. Y:n
väkiluku oli (miljoonissa):

1790	1810	1830	1850	1870	1890	1910	1920
3,9	7,2	12,9	23,2	39,8	63	92	105,7

V. 1923 muutti Suomesta siirtolaisina
5,233, 1924 327, 1925 443, 1926 395
henkeä. Y:n suomalaisasutuksesta ks.
lähemmin Amerikan suomalaiset.

Asutus on hyvin epätasaisesti
jakautunut maan eri osiin. N. 70 % elää
Mississippiä itäpuolella ja lähes 50 %
Uuden-Englannin valtioissa, keskiatlanttisissa
valtioissa ja koillisissa keskivaltioissa
alueella, jonka pinta-ala on 13,8 % koko
Y:sta. Harvimmin asutut ovat
vuoristovaltiot. V. 1920 oli kaupunkilaisväestön
lukumäärä 51,4 % koko väestöstä.
Suurkaupunkeja (yli 100,000 as.) on nyk. 77,
yli 0,5 milj. asukkaan kaupunkeja 12,
miljoonakaupunkeja 3 (New York,
Chicago, Philadelphia). Teollisuudesta saa
elatuksensa n. 31 % väestöstä,
maataloudesta n. 26 %, kaupasta yli 10 %. —
Virallisena kielenä on englanti, jota
väestön enemmistö puhuu ja jonka
siirtolaisetkin jokseenkin yleisesti
omaksuvat. Meksikon rajaseuduilla puhutaan
myös espanjaa. — Uskonto.
Valtiokirkkoa ei ole, täydellinen uskonnonvapaus
vallitsee. V. 1923 laaditun tilaston
mukaan oli protestantteja n. 27 milj.
(niistä metodisteja 8,4 milj., baptisteja
8,2 milj., luterilaisia 2,5 milj.,
presbyteeriläisiä 2,5 milj., episkopaaleja
1,1 milj.). Room.-katolisia oli n. 18 milj.,
mormoneja 0,6 milj., kreik.-katolisia
0,6 milj., mooseksenuskolaisia 0,4 milj.
(Tällöin katolilaiset laskevat
seurakuntainsa jäseniksi kaikki kastetut,
protestantit vain täysikasvuiset, ja
mooseksenuskolaisia koskeva luku tarkoittaa
perheenisiä.) — Sivistyselämä.
Koululaitoksesta huolehtivat yleensä yksityiset
valtiot, vain pari sotilaskorkeakoulua ja
intiaanikoulut ovat liiton huolena.
Oppivelvollisuus on säädetty useimmissa
valtioissa. Yliopistot ja muut korkeakoulut
ovat kehittyneet engl. mallien mukaan.
Yksityisiä, suurten lahjoitusten varassa
toimivia korkeakouluja ja tieteellisiä
laitoksia on paljon (monet yliopistot,
Carnegie Corporation New Yorkissa,
Carnegie Institution Washingtonissa ja
Rockefeller Foundation New Yorkissa).

Maanviljelys. Lähes 30 % maasta on
peltoa, niittymaata ja puutarhaa. Itäosat
ovat varsinaista maanviljelysaluetta,
länsipuolella 100° länt. pit. Sateentulo
on riittämätön voimaperäiseen
maanviljelykseen. Itäosassa erotetaan 6
viljelysaluetta. Minnesotasta itäänpäin on
karjatalousalue, jossa kaura on
tärkein viljalaji ja karjanhoito ja
meijeritalous etualalla elinkeinoelämässä.
Minnesotassa sekä Pohjois- ja
Etelä-Dakotassa on kevätvehnäalue;
vehnän ohella viljellään siellä kauraa, ohraa
ja ruista. Näiden alueiden eteläpuolella,
Nebraskan ja Ohion välillä on
maissialue, jolta korjataan enemmän kuin
puolet Y:n maissisadosta, Yli 70 %
maasta on viljeltyä, ja maissin ohella
viljellään kauraa ja syysvehnää. Siitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>