- Project Runeberg -  Käsikirja Pohjois-Amerikasta /
69

(1893) Author: Konni Zilliacus Translator: Tyko Hagman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

69

Mjöskin idästä länteen on selvä eroitus maaperän laadussa
huomattavana. Minnesotan itäosassa, — Mississippiin asti, joka joki
lähtee tämän valtion pohjoisosasta — on maa keveää ja hiekkaista.
Se oli alkuansa kaikkialla metsän peitossa. Mississippin länsipuolella
oleva osa taasen on rikasta, mustaa ruokamultaa savipohjalla.
Mainitusta itä-osasta on perattu pois laveat alat metsää, joka on tuottanut
monta kymmentä miljoonaa dollaria, ja ne maanomistajat, jotka ovat
alkaneet muokata tuota keveää hiekkamultaa, joka ennen metsän
kasvat i, ovat huomanneet sen erinomaisesti sopivan maanviljelykseenkin.
Minkä arvoinen puolestaan on savipohjalla lepäävä musta-multa, siitä
ei meidän tarvitse mitään mainita. Sen tietää jokainen, ken vain on
kuullut maanviljelyksestä puhuttavankaan.

Metsänhakkuu ja sahateollisuus oli ne elinkeinot, jotka alussa
enimmäkseen vetivät väkeä Minnesotaan. Vielä tänä päivänäkin on
monella tuhannella työläisellä leipänsä tästä työstä, ja kaikki näkyy
osoittavan että vielä miespolvi eteenpäin hirsiä on siksi olemassa, että
k ’kenkaltaisella puutavara-teollisuudella on oleva etevä sija valtion
elatuslähteiden joukossa. Puunhakkajien jälkiä ovat maanviljelijät
tunkeneet eteenpäin, samalla kun toiset ovat saattaneet viljelykseen
tuon rikkaan heinämaan, joka sopii kaikkein niiden kasvien
viljelemiseen, joita ylipäätään Unionin pohjoisemmissa osissa viljellään.

Nisu on, kuten jo mainittiin, tärkein viljalaji Minnesotassa.
Väl ä 1 päälle kahdesta miljoonasta bnshelista vuonna 1860 on tämän
viljalajin tuotanto vähitellen kasvanut niin, että satomäärä v. 1890
— joka ei ollut mikääu edullinen vuosi — oli yli
kolmekymmentä-ka deks n n ’ljoonaa bushelia, raha-arvossa yli kolmenkymmenen
miljoonan dollarin.

Maissia on viime vuosina ruvettu yhä enemmän viljelemään
Minnesotassa, jonka maamiehet käyttävät tätä viljalajia enimmäkseen
el nten syöttöön ja sikojen lihoittamiseen. 1890 vuoden sato nousi
kai t enkymmeneenyhteen miljoonaan busheliin, raha-arvossa noin
kymmenen miljoonaa dollaria.

Kauroja viljellään erinomaisen laajalti tässä valtiossa, ja ne
kan at avat yleensä hyvin, koska niistä aina sopii odottaa hyvää ttloa.
V. 1890 saatiin niitä yli kolmekymmentä kahdeksan miljoonaa
bushelia r haksi muutettuna enemmän kuin neljätoista miljoonaa dollar’a.

Jos täi T n lisää ohrat, rukiit, tattarit, juurikasvit sekä puit
r-han-tuotteet ja palkokasvit, niin voi hplposti ymmärtää niiden t
lottei-den moninaisi uden, joita Minnesotan rikas maa synnyttää.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:23:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pohamerika/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free