Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 12. Joulukuu — December - O. G.: Radion teoriaa - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 12 RADIO
167
Rinnan yhdistettyjenkondensaattorien (kuva
2) kapasiteetti lasketaan yhteen, siis
C = Cj + C2 + C3 + • •• • + Cn
Peräkkäin yhdistettyjen kapasiteetti sitä-
vastoin on (kuva 3):
1 _ 1 _1_ 1_ \_
\j Lj L2 L>3 Cn
Jotta voitaisiin kondensaattorien kapasi-
teettia vaihdella, on rakennettu n.s. kiertokon-
densaattoreja, joiden levyt ovat enemmän tai
vähemmän puoliympyrän muotoisia. Niiden
kapasiteetti on suhteellinen niiden sisäkkäin
olevien levyjen pinta-alaan.
Niiden eristeenä on yleisimmin ilma ja suu-
ruus lasketaan seuraavasti: Kiinteiden levyjen
luku on 20, liikkuvien 19. Levyetäisyys 0,02
cm. Levyjen (liikkuvien) päällyspinta olkoon
55.5 m2 (r =6 cm, 1 cm2
menee akselin pinta-
? lassa hukkaan). Kondensaattorin kapasiteetti
on
£.(m—l)Lcm2
1-38.55,5 Q .,„.
C = ——. 3 =—; -— = <*> 8400 cm.
4 st ■
dcm 4« • 0,02
Kuvassa 4 näemme kaksilevyisen konden-
saattorin kentän. Kun jätämme huomioonotta-
matta »hajoituksen», joka esiintyy levyjen reu-
noilla, voimme pitää kenttää homogeenisena.
Kondensaattori on siis sähköisen potentiaalisen
tehon varaaja. Se voi vastaanottaa määrätyn
energian ja varata sen sekä myöhemmin taasen
luovuttaa käytettäväksi. Hyvän kondensaatto-
rin häviöt ovat sangen pienet ja aiheuttaa sen
»hajoitus», joka kuitenkin pienen levyetäisyy-
den ja hyvän eristyksen kautta on sangen pieni,
jolloin se eristyshysteresin (sähköisten kierto-
virtojen) tähden muuttuu lämpöhäviöksi.
Virta ja magneettinen kenttä (virtakenttä).
Virran voimakkuus:
Kun yhdistämme kaksi sähköisesti ladattua
palloa (kuva 5) Ux jaU2 toisiinsa ja oletamme,
että ne ovat eri voimakkaasti ladatut, niin nii-
den kesken ilmaantuu sähköinen tasoittuminen
siksi, kunnes molemmat osoittavat samaa U0
potentiaalia; toisin sanoen sähköosaset vael-
tavat pallosta toiseen, kunnes heikommin la-
dattu on saman arvoinen toisen kanssa. Kuva
6 esittää meille samanlaisen tapauksen kahteen
eri vesimäärään nähden. Astioissa 1 ja 2 on
vesimäärät korkeudeltaan \J1 ja U2.Pintaero
on \J 1—U2.Astiat ovat toistensa yhteydessä
putkella ja aiheuttaa se, että vesipinta tulee
yhtä korkeaksi U0 kummassakin. Tällöin huo-
maamme, että tasoittuminen riippuu ajasta ja
putken läpimitasta, vesivirran voimakkuu-
desta, kummankin astian pintakorkeuden
erosta ja putken vastuksesta, ja niin ollen on
vesivirran voimakkuuden suuruus suoraan ver-
rannollinen vesikorkeuteen ja kääntäin verran-
nollinen hankaukseen. Samoin voimme kutsua
sähkövirtaa ja virran voimakkuutta, jonka
määrää johdon läpimitan kautta kulkeva
määrätyssä ajassa sähkömäärä. Sähkövirta
»J» on samoin korkeuksien Ux—U2 suoranainen
ero ja kääntäin verrannollinen johdon vastuk-
seen »W».
Varaaja Ackumulator
on ehdottomasti
I är abso,ut
paras W/m m\
bäst
Pääedustaja Suomessa \ Generalrepresentant i Finland
HELSINGIN
EH Sr///
HELSINGFORS
ELEKTRO 1 . -j’:.:l I . ELEKTRO
MAGNETO MAGNETO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
