- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{1:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ni 1» Lauvantaina, 3i:åäs päivåna Tammi-kuuta, 1846.

Lentolehti Suomalainen, j»ta
toimitetaan joka pyhätöinnä Lauvantaina,
ja ulos-jaetaan kello 5 ilta-puolella
Mor||in puoissa, Palmqvistin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoispuoliminaisen

kavun varrella, maksaa täällä
Heisin-kissa jhen Hojjeeji Kujjlaju. vuuessa, ja
60 kop. puolessa; mutta haettu jiostin
kautta inuuanek, maksaapi vuosikerta
15 kop. ja puolen vuuen 9 kop. enäiupi.

Kuuluttelemista ja muntaik
ilmoittamista, jota tahotaan pantuksi näihin
lehtihin, maksa» 3 kop. joka rati eli rivi,
johon luetaan nuon arvollnSOpulistavia.
Yksinäisiä Numeroita ei myyrä.

Huomenna, joka on 4:jälis Sunnuntai Loppiaisen
jlll-keen, saarnaa:

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saarnan, Meri-Väestön
Pastori Cajanus (RuotiksiJ; ja Mer i-Väestön
Saar-ixaja Vapalierra Khebinder (Suomeksi) —
Ehto-saaman, Kappalaisen Apulainen Majisteri af
Ene-hjelm.

IIenki~Varjeluksen Suomalais-Tark’ampuvaislcn
Kirkossa: Tappelus-joukon Saamaja Majisteri Blom
( Suomeksi).

Ensimmäisen Suomalaisen Meri-Väestun Kirkossa,
Viies-tön Pastori Cajanus, f SuomeksiJ.

Puheen aluksi.

Pililstä pino aloitetaan,
Hyvä asia alusta.

.Koska nyt jo tämä Suomalainenkin alkaa
t iissä ens’ kerran puhuttella maamiehiänsä,
hei-jän omalla kielellään, niin on ehkä tarpeellinen
jo ensin alussa muutamalla sanalla selitteä hänen
aikomisensa ja kaiken hänen tarkoitukensa.
Jokaisen, kuin puhua tahtoo,, tuloo tarkoin
perään-ajattelemaan, ensinnik mila hänellä on sanomista, ellei
hään muka tahok laskea joutavia; toiseksi pitää
hänen myöskin tietämän kelien se on puhuva, jott’ ei
hään puhuk sanan tuntemattomillen; ja vieläpä
kolmanneksi hänen täytyy aikaansakin oivaltaman,
jotta hänen lauseensa eivät keäntyisi ajattomiksi,
niin tuloo myöskin julkisuuen harjoittajat tarkasti
vaarin ottamaan ei ainoastaan nämät asiat, mutta
vieläpä monta muutakin, jotka ovat heille tarpeelliset
tunteaksensa. Sillä moni on ehkä meiltäkin
kysyvä: minkäpätähen tämä Suomalainenkin on tähän
maailmaan joutunut? Mikä hänen on aikomuksensa?
(sillä joku aivotus hänellä toki mahtanoon olla), ja
mitäs hään tässä mielii vaikuttoo ja aikoin saattaa?

• Selitteäksemme tätä, emme voi yhellä sanalla,
èikä vielä kaheliakaan; kuitenkin toivoisimme tätä
aikaa myöten tehäksemme, jos ei kohta jo alussa, niin

vasla tuonempana. Silläpä myökin otimme vielä
mielestämme ikeän kuin vasta-syntynyt lapsi, joka
tänä pänä sai henkensä, niinkuin nimensäkkin, vasta
huomenna älynsä. Niinpä meijänkjn pitännöön
sen-tähen ensimmältä puhua lapsen lauseilla jos meissä
kerran löytyä pitää miehen mieltä. Sillä koska
kaikki maailmassa tapahtuu verkkaisillaan ajallansa,
eikä mitään yhtäkkiä tyrmähtämisellä, niin kuinkas
siitten myö taitaisimmo vanhan Wäinämöisen tavalla
syntyä hevoisineen, miekkoineen, kaikkineen
sota-kaluineen? Näillä sanoilla tahomme ainoasti vakuuttoo
hei jät, jotk’ eivät jo heti löyväk mitä hyö tässä ehkä
hakeevat.

Kuitenkin koska tästä tuli kerran puheeksi,
niin paljon oisi kyllä, veikkoiset, sanomista — paljon
sanottamista. Soisimme ainoasti jotta taitaisimmo
kaikissa niin käytteä puhettamme, että olisimme
näissä toimeissa maamiehiliemme otolliset, kelvolliset
ja mielulliset! Ja niin totta kuin "Suomalainen"
rakastaa Suomalaisia, toivomme myös Suomalaisten
mieltyvän "Suomalai.sehen", ellemme rupee
juotavista juonittelemaan. Soisimme mielellään eleä
hil-jaisuuessa ja sovinnossa muihen kanssa, ja kaikkiin
kanssa, ettemme missään lojsta suututtaisik,
vielä vähemmin vihastuttaisik, jotta olisimme
voitoksi muillen, itellemme kunniaksi. Kuintenkin
tämä tasamielisyytemme ja mieli-rakkautemme ei
yi-tyk siihen, että malttaisimme ilman vastaamatak ja
puoltamme pitämätak hyväksi ottamaan muihen
nuhteita ja soimauksia, liijoitenki jos ovat turhat ja
syyttömät.

Jokainen tuntoo hyvin kyllä miten paljon
ajallinen kirja-painaminen (den pmodi]Fa pressen) on
vaikuttanut levitteäksänsä kansakunnissa tietoa ja
mielen-valaislamis|a. Kaikki Lento-lehet ja Sanan-lentämät
(Tidningar) joita levitetään ympärin maata, olkoon
siitten Viikkolaisia (SBecfoblad), Päiväläisiä (®agblab)
eli mitä hyö olla mahtaa — ovat ikeän kuin kellot
jotka yhtenään soivat, remputtaavat, yhestä päästä
Valtakunnassa toiseen, kertoillen puheitansa. Hyö
o-vat luonnostaan tuhatt-kielellisiä, sanan-saattajoita
monen sanallisia, jotka yht’äkkiä lentelöövät yliten merta
ja maata, hajoavat sinne ja tänne, ja joita kuullaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0007.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free