- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{4:4}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

duunia*

(Sßertoits).

lahoin teit, sanoi tuwan-katto kerran
perheen-miehellensä, kuin alensit minua ja ylenftt seinän,
muihen kuulla! Annoit meillen korkeutta; mutta
seinillen ja ikkunoillen arwon.

»ä arwaan teijät kumpaistakin, anjioitanne

myöten, wastaifi isäntämies: molemmat oletten
mul-len yhtä tarpeelliset,

Oliin, waan myöpä teijän päätänne warjelemme,
wastaiflwat tuwan orret: ilman meitä oifi jo linnut
lihaift liikuttanut, kotkat luitaifi luennut.

No, tyywyttenkös fiihen, jos annan teille wielä
kunnian lifäkji?

Aiwan hywästi! lausui lauwat laipiolla,
par-kuiflwat kaikki parret.

Nyt mäni isäntä tuomaan kaikellaifta koreukfta
ja lapsen leluja heille» kaunistuksekfl. Tultuaan
ta-kaifin wonkuiwat seinät: myöpä henkeiji suojelenune!
ilman meitä oifi flnua jo tauti tappanut, pakkanen

paleltanunna. SDieillehään kunniaa oifi tulewakiin; ei
tällä kaiskeralle katolle, räystähille riukkuwille.

Qlläs kuulek tuou tuhman puhetta, westättö-

män wäitökjiä! äkkäifi flihen katto. Sihään ne ouk
waiwaiset muuta kuin sywänmaassa syntynynnä, tehty

jalkoin astimekft, aiwan’ astimen alakfi. SÖiyöpä
wasta olemme käyneet läpi sahankin; miten kuten
kulkenunna, tasattu eis ja takana, höylän kanssa
las-kettuna, pnhtaakfi joka puolella; meillä kuuluu
kun-nianne!

Dlettenpa niinki! sanoi mieft; senpätähen myös

uotkistutten, halkeilletten, ja finne tänne heittäiksetten,
niin että mulla on suuri työ nauloin kanssa pitellä teitä

knkiin paikallanne; mutta katopas kuin nämät tukit
on tnkewat, seinät kauwan seisowaiset! Q3aihti tätä
täytyy minun aina muutaman wutten päästä korjata
teitä, par|ia ja paikatella, wanhoin ja märänneiten
pois-heittämisellä, toisten fiaan sowittamisella.
®n-hään minä taijak kunnian antaa muillen kuin ftlle,
joll’ ei ole. Tuos on sullen! sanoi hään katolle
(joka nöyrästi kiitti). Snkä taijak muuta antoa kuin
ainoasti kunnian merkin, eli nimen, joka osottaa kussa
kunnia löytymään pitäifi; mutta jos fiinä löytynnöön,
se olkoon oma afianne!

«Siitäs finä kunnialla tiet (sanoi hään seinälle)
joll on sitä jo cntuesta? Dmpa jinnlla wähä antoa
katollenkin.

3a ftiheen tyytyiwät molemmis puolin.

Niinpä ihmiset monestinki riitelöövät Kunnian
nimestä ja muista tunnusmerkkilöislään, sillä ite
kunnian eivät taijak kuitenkaan toisilta saalia, ellei
heillä tetä löyvyk jo itellään; ja joilla tätä löytyy,
eivätkä taas taivihlek sitä toisilta hakea. Enin osa
meistä palveloo myös näitä ulkonaisia osoituksia,
kosk’ eivät ouk hyvät käsittämään tätä sisällistä,
jota usseen talonpoijallisissakin vaatteissa tavataan.

Apis-Kirioituksen oppi Suomalaisille.

Näinnä päiwinnä on, tällä nimellä, painista
lähtenyt kirja jonka hinta on 6 kop. Jjjopeatta, myö
ilmoitamme mielellään tainän, näöltään niin kuin teol-

taankin, pienen jo soman maa-rahwahallen
hyötylli-sen kirjan, jonka tarkoitus on opettelemaan maamie-

hiämme pännällä kirjuittamaan, jonka wuoksi
alku-lehelläkin on pantu kirjnttawan käen kuwaus.
hänessä löytyy 12 lehtiä 18:neksessä, jotka
øinoas-ti yhöllä puolella osottaawat pännänfirjutosta, tehty
Jp:ra Ciebrechtilta puu-kuurmaukftlla; ja josta ne 3
wiimmäiset lehet, jotka puhuen muukalaifista
puusta-wista tark&ittaawat hienompata kirjotusta, oifiwat
woineet olla niin foreeßti tehty kuin toisetkin.
£os-ka tästä kirjasta on painettu 50,000 kappaletta,
kirjakauppiaan Dhmannin kustannuksella, niin löytyy
mainenkin kirjuttama-miehiä, josj joutuuwat joka
miehen kynftin.

Kuvn-kti-joltug †).

*J S e l i t y s. Viimeinen Kuvakirjoitus, ja tämän
alku, luetaan näin: "Nämät lehet maksaa tänä
vuonna yksi Rupila Hopiassa; Ottaakat fottakaatj
heitä, luelka (Jukekaat) niitä päästä-päähään,
(l<imän selitys seuraa vastapäin).

UELSHHISSl, e. A, Gottlund, 1840.

Imprimatnr, G. Rein.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0022.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free