Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
52 II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.
ja joka vuosina 1780—82 seinä- ja taulumaalauksilla varusti Oulaisten
kirkon. Niin myös Emanuel Granberg, syntynyt Vihannissa 1750-luvulla. Hän
on tiettävästi maalannut Muhoksen (1773—74), Oulunsalon, Vihannin
(ilmaiseksi v. 1787) ja Sotkamon kirkoissa, jossa viimemainitussa hän
muisto-peräisen kertomuksen mukaan kuoli keskellä työtä. Enimmät hänen
maalauksistaan lienevät jo hävinneet; Muhoksen sakaristossa nähdään
kumminkin vielä kahdeksan esitystä uudesta testamentista. Miellyttävin
sommi-tus on Jesus Betaniassa, Maaria istuen hänen jalkojensa juurella ja Martha
toimien takan edessä. Piirustus on epätarkka, kasvot jotenkin ilmeettömät,
keltainen, sininen ja punainen milt’ei ainoat värit. Näitä etevämpi ja
kuuluisampi oli Mikael Toppelius (1724—1821), tullinhoitajan poika Oulusta. Hänen
taipumuksensa taiteesen ei ollut suvulle vierasta; isällä oli näet luonnolliset
lahjat soitantoon, jota paitse hän oli sukulaissuhteissa ennen mainitun
kirk-komaalaajan Galleniuksen kanssa. Jo nuorukaisijällään oli Toppelius
osallisena Iisalmen kirkon maalaamisessa; sittemmin toimitettiin hän
Tukholmaan, missä nautti v. 1735 perustetun piirustaja-akatemian professorin,
koris-telumaalaajan Juhana Pasch’in opetusta ollen tämän apumiehenä
kuninkaallisen linnakappelin koristamisessa (1751—1753). Rakkaus kuuluu saaneen
Toppeliuksen jättämään enemmät opinnot siksensä ja asettumaan
maalaajana syntymäkaupunkiinsa. Huolimatta vaillinaisista perustuksistaan harjoitti
hän sitten koko pitkän ikänsä taidemaalausta elättäen perhettään
koristamalla Pohjanmaan ja osaksi Savonkin kirkkoja seinä-, katto- ja
taulumaalauksilla. Omien muistoonpanojensa mukaan on hän siten jättänyt käsialansa
näytteitä yli neljäänkymmeneen kirkkoon, mutta arvattavasti on melkoinen
määrä jo joutunut häviönalaiseksi, semminkin kun hänen (niinkuin edellistenkin)
käyttämä tekniikkansa, liimavärimaalaus ei synnyttänyt mitään kestävätä.
Seuraavat tiedot Haukiputaan ristimuotoon rakennetun kirkon maalauksista
riittäkööt Toppeliuksen mahdottoman laajan toimen arvostelemiseksi. Ne
ovat vv:lta 1774—79 ja siis maalaajan keski-ijältä, jolloin hänen kykynsä ja
tuottelijaintonsa tietysti olivat korkeimmillaan, sekä paitse muutamia yksityisiä
kuvaelmia, jotka joko uusia akkunoita avatessa taikka muutoin (niinkuin
osaksi viimeisen tuomion kuvaus) ovat tahallisesti hävitetyt, jotenkin hyvästi
säilyneet. Sommitusten luku on suuri, mutta keskiaikaista tai muuta
järjestelyä on tuskin huomattavissa. Kuorin puolella nähdään: Kristuksen vaellus
Golgatalle, melkein alastomat ryövärit edellä, alasotto ristipuulta, pyhäin naisten
vaellus haudalle ja sotamiesten pakeneminen, kylvömies, pyhä ehtoollinen,
apostolit Pietari ja Paavali sekä David kuningas harppuineen lukkaripenkin
kohdalla; eteläpuolella ainoastaan vanhan testamentin aiheita: Mooses palavan
pensaan edessä, Israelin lapset Sinain juurella, Mooses vastaanottaa lakitaulut,
vaskikäärme, Simson surinaa jalopeuran ja Esau myypi esikois-oikeutensa;
länsipuolella: Eevan luominen, syntiinlankeemus (paratiisissa iso elefantti),
paratiisista karkoitus, Abrahamin uhri, Elia profeetta y. m.; ja vihdoin
pohjoispuolella: Kain ja Abel, Jesuksen syntyminen, esiintuominen templissä,
Getse-manessa, Juudaan petos, ruoskiminen, Kristus ristipuulla ja viimeinen
tuomio. Katossa on vaan merkki A ja O; rokokootyylisen saarnastuolin
sivuille on evankelistat maalattu harmaalla harmajalle. Kuvaelmain
kokoonpanossa huomaa tarkastaja alkuperäisyyden leiman ja somia yksityiskohtia;
maalaajalla näet ei ollut tapana orjallisesti noudattaa entisiä raamatunkuvia.
Ryövärien astuminen Golgata-saaton etunenässä ei ole tavallista; laatukuvan
tapaisesti on kuvattu, miten Jakob seisoen kamilnin edessä, jossa kattila on
tulella, ojentaa liemivadin veljellensä; voimakas liikunto vallitsee kuvassa,
jossa nähdään Simson taistelun kiivaimmassa ponnistuksessa molemmat
kädet kiinni pedon leukaluissa ja jalka pystyyn nousseen jalopeuran vatsaa vas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
