- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
47

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1. Rakennustaide.

47

nosti kehittynyt, Roomassa oleskellut taiteilija ei kuitenkaan näy tunteneen
itseään kutsutuksi ryhtymään niiden suurten tehtäväin suorittamiseen, jotka
maan uusi valtiollinen asema tarjosi rakennustaiteelle. V. 1824 hän pyysi
eron virastaan ja palasi Ruotsiin. Silloin oli jo laajaperäinen rakennustoimi
alkanut Suomenlahden rannalla, Helsingissä, jonka keisari Aleksanteri I v.
1612 oli määrännyt suuriruhtinaanmaan pääkaupungiksi.

Mainittuna aikana oli Helsinki pikkukaupunki, jonka 6—7000 asukasta
viihtyi yhtä ahtaalla alalla ja yhtä vaatimattomissa asunnoissa kuin minkä
muun samankokoisen suomalaisen kaupungin asujamet tahansa. Keisarin
tahdosta ja hänen jalojen, suurisuuntaisten tarkoitustensa mukaan, oli tämä
kaupunki kuitenkin, käyttämällä ihanaa, edullista asemaa mereen pistävällä
niemellä alaltaan laajennettava ja kerrassaan varustettava niillä julkisilla
rakennuksilla, joiden olemassa-olo oli hallituksen, ylimpäin virkakuntain,
sotalaitoksen ylikomennon ja vihdoin myöskin yliopiston uuteen paikkaan
sijoittamisen välttämätön ehto. Ja miespolven kuluttua oli työ tehty niin
mahtavalla ja loistavalla tavalla, ettei kukaan entisiin oloihin tottunut olisi voinut
sitä uneksiakaan. Kunnia tästä tulee ensikädessä hallitsijalle, joka
määrätessään varoja rakennuksiin ja niiden tulevaisuutta tarkoittavaa suuruutta,
niinkuin älykkäästi on huomautettu, tahtoi siten ulkonaisestikin osottaa ja
vahvistaa perustamansa uuden valtiolaitoksen pysyväisyyttä, sekä sille
nerokkaalle miehelle, jonka asiaksi tuli toteuttaa hänen aikeensa.

Tämä mies oli Kaarle Ludvig Engel (s. Berlinissä 1778, k. Helsingissä
1840), joka v:sta 1816 saakka toimien Suomen hyväksi oppi pitämään
meidän maata toisena isänmaanaan. Hänen nuoruudestaan tiedetään vaan, että
hän harjoitteli opintoja Berlinin rakennusakatemissa samaan aikaan kuin Kaarle
Fredrik Schinkel ja perehtyi siihen uusantiikiseen rakennustaiteesen, jonka
edustajana Schinkel on saanut ja varmaan Engelkin olisi saanut
maailmanmaineen, jollei hän olisi toiminut syrjäisessä maassamme. V. 1809, kolme
vuotta sen jälkeen kun hän oli suorittanut arkitehtitutkinnon, asettui Engel
kau-punginarkitehdiksi Rääveliin, josta virasta hän kuitenkin v. 1815 erosi
muuttaakseen Pietariin. Kun samaan aikaan Helsingin uudisrakennustoimikunta
kuulusteli arkitehtiä, sanotaan Suomen silloisen kenralikuvernörin kreivi F.
Steinheilin ehdottaneen Engeliä, ja valtioneuvos J. A. Ehrenströmin
välityksellä sovittiin tämän kanssa, että hän rupeaisi toimikunnan palvelukseen.
Näin oli verraton taiteilija kiinnitetty suureen tehtävään, ja tavattomalla
tuotteliaisuuden voimalla kävi hän siihen käsiksi. Kun Engel saapui Helsinkiin,
oli tulevan pääkaupungin yleinen suunnitelma pääpiirteiltään valmis, ja oli
sen laatimisessa toimikunnan älykäs johtaja Ehrenström osottanut sitä
kau-neudenaistia, joka hänessä, Kustaa III:n suosikissa, oli kehittynyt ulkomaan
matkoilla ja taidetta harrastavan kuninkaan seurapiirissä. Näyttää siltä että
arkitehdiltä samalla kertaa pyydettiin piirustuksia useampaan suureen
rakennukseen. Ainakin vahvistettiin jo v. 1818 piirustukset sekä senatin kartanoa
että suurta kirkkoa varten. Jälkimäisestä rakennuksesta ei kuitenkaan
pitkään aikaan tullut mitään, mutta jo neljä vuotta myöhemmin seisoi
pääkaupungin isoimman uuden torin itäpuolella senatin palatsi ynnä siihen kuuluvan
eteläisen kylkirakennuksen kanssa valmiina. Kolmikerroksisen 280 jlk. pitkän
päärakennuksen ulkoneva keskiosa on pontevasti koristettu porrasten ja
si-säänkäytäväin yläpuolelle asetetulla kuuden korinttilaisen pylvään
muodostamalla portiikilla, joka otsikkoineen kohoaa kahden ylemmän kerroksen yli
ja jonka yltä näkyy palatsin keskiosaa kattava kupooli. Vastaavat,
vähemmin ulkonevat kulmaosat ovat jälleen koristetut kumpikin neljällä pilasterilla
samaa tyyliä. Seppelsimsin alla juoksee pitkin rakennusta stukkikoristeinen
friisi. Kylkirakennus on vaan kaksikerroksinen, mutta yksinkertaisesti suuri-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0057.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free