Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 86
1862), vaikka hän, joka on oppinsa saanut etupäässä Schweitz’in Vevey’issä
Rosalie Gay’n luona, kukkaismaalaajana heistä eroaa.
Kaikkia muita 1880-luvulla Parisiin lähteneitä huomattavammat ovat
kumminkin seuraavat kaksi maalaajaa, nimittäin Eero N. Järnefelt (s.
Viipurissa 1863) ja Aksel W. Gallen (s. Porissa 1865). Helsingin suomalaisen
alkeiskoulun läpikäyneenä Järnefelt tuli ylioppilaaksi v. 1881 ja päätti silloin
etenkin Lindholmin, Munsterhjelmin ja Holmbergin maisemamaalauksen
vie-hättämänä ruveta taiteilijaksi. Ensin hän opiskeli neljä vuotta Pietarin
taideakatemiassa, mutta vasta v:sta 1886, jolloin hän muutti Parisiin ja tuli T.
Robert-Fleuryn oppilaaksi, pääsi hänen taiteilijakehityksensä oikeaan
vauhtiin. 1888 v:n salongissa Järnefeltillä oli näytteillä laatukuva „Kapakassa"
ja taideyhdistyksen näyttelyssä s. v. useita teoksia, joista etevin oli
,,Savolais-vene". Jo näissä teoksissa hän osottautui ranskalaisen koulun taitavaksi
oppilaaksi, jonka vakavanluontoinen realismi kuitenkin on omatakeinen ja
käsitykseltään terve. Myöhemmistä teoksista mainitsemme hienoa väriaistia
todistavat, raitisluontoiset maisemakuvat „Pyykkiranta" (1889) ja ,,Maisema
Poh-jois-Savosta" (1891), sekä A. Ahlqvistin, A. Meurmanin ja J. Ph. Paimenin
muotokuvat. Talvikautena 1890 — 91 ollessaan Parisissa on nuori taiteilija
muun muassa työskennellyt kahden alttaritaulun suorittamiseksi
(,Ristiinnaulitseminen" Keuruun ja „Jesus käypi veden päällä" Jyväskylän kirkkoa
varten) ja kilpailussa yliopiston juhlasalin seinämaalauksia varten saanut
palkinnon luonnoksistaan. Vaikka samasta taidekoulusta lähtenyt on Gallen
tai-teilijaluonteeltaan melkoisesti eriävä. Erottuaan ruotsalaisen normalikoulun
neljänneltä luokalta nautti hän neljä vuotta Helsingissä tarjona olevaa
alkeisopetusta taiteessa ja lähti sitten v. 1884 Parisiin tullakseen Bouguereau’n
y. m. johdon alaiseksi. Gallenin teoksissa ei kuitenkaan opettajain
vaikutusta ole huomattavissa, vaan on hän koko luontonsa vilkkaudella omistanut
Parisin taiteen edistyneimmän realismin perusjohteet. Jo kotona näytteillä
ollut „Akka kissan kanssa" oli hänen ensimäinen taulunsa salongissa (1885).
Vv. 1888 ja 1889 on hän Parisissa ja myöhemmin Lontoossakin näytellyt
„Kansanelämää" ja „Ensimäinen oppitunti"; ja v. 1891 „Johanna kirkossa"
ja ..Haavakuume", jonka viimeisen taulun tähden hän nimitettiin sen
taiteilijaseuran jäseneksi, joka v:sta 1890 alkaen toimittaa näyttelyjä Marskentän
palatsissa. Näihin kaikkiin kansanelämän kuviin taiteilija on etsinyt aiheet
Suomen sisämaista. Hänen mieltymyksensä perisuomalaisiin aiheisiin osottaa
myöskin suuri kolmiosainen, valtion tilaama maalaus, jossa hän on
kuvannut Kalevalan Ainotarinaa. Gallen’in tekemistä muotokuvista ovat seuraavat
kaksi tärkeimmät, nimittäin tehtaanisännän G. A. Serlachiuksen, jonka hän
on kuvannut keskellä tehdastansa, ja talonpoikaissäädyn puhemiehen K. J.
Slotten. V. 1891 annettiin taiteilijalle ensimäinen palkinto savokarjalaisen
osakunnan toimeenpanemassa kilpailussa Kalevan kuvittamista varten sekä
palkittiin hänen sommituksensa juur’ikään mainitussa yliopiston toimittamassa
kilpailussa. Tämän lahjakkaan taiteilijan teosten tunnusmerkkinä on paitse
erinomaista teknillistä taitoa impressionismin tapainen realismi, väriaistin
tuoreus ja harvinainen kuvitusvoiman virkeys.
Ulkoilmamaalaus, jota nuoret taiteilijamme ovat oppineet Parisissa
yksinomaisesti suosimaan, on vaikuttanut sen, että useimmat heistä maalaavat
samalla aikaa sekä henkilö- että maisemakuvia. Varsinaisia maisemanmaalaajia
on sen tähden taiteemme myöhimpänä kehitysjaksona tuskin ilmestynytkään.
Ainoa mainittava on Viktor A. Westerholm (s. Turussa 1860), joka saatuaan
alkuopetusta R. W. Ekmanin ja Th. Waenerbergin johdolla opiskeli
Dussel-dorfissa taideakatemian ja Eug. Duckerin oppilaana. Tämän ajan
huomattavimmat teokset, henkilömaalaus „Atelierin sisusta, sanomia lukeva mies"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
