- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
55-56

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Acacia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

55

Acephala—Achrenius

56

Acephala [-e’-] ks. Simpukat.

Acephalus [-e’-] (kreik. kielteinen a ja
ke-phalë = pää), päätön (sikiö).

Acer ks. Vaahtera.

Aceraceæ
rä’J, vaahteroita, [-kaksisirk-kaisheimo, joka käsittiiä puita tahi pensaita
pohj. lauhkeasta vyöhykkeestä. Lehdet
vastakkaisia, tav. sormiliuskaisia, kukat pieniä
vihertäviä, tertuissa, huiskiloissa, tähkissä tahi
sarjoissa. Hedelmä siivekäs lohkohedelmä.

Acerbi [-tse’-], Giuseppe (1773-1846),
italialainen retkeilijä, joka v. 179S-99 teki
retken pohjoismaiden pohjoisiin osiin. Hänen
teoksensa: „Travels trough Sweden, Finland and
Lapland to the North Cape" (Lontoo 1802) on
kuvitettu kertomus tästä hänen matkastaan.

Acerina f-i’-] ks. Kiiski.

Acetabulum, unat., lonkkaverma, lonkan
ni-velkuoppa.

Acetanilidi ks. Asetauilidi.

Aceton ks. Asetoni.

Acetonemia (lat. acZtum = etikka, ja kreik.
haima = veri), sokeritauti (ks. t.). J/. O-B.

Acetum [-<?-] (lat.), etikka; a. aromaticum,
kasviöljyillä hyvänhajuiseksi tehty etikka; a.
crudum, tavallinen etikka; a. glaciale,
jää-etikka; a. pyrolignosum, puuetikka; a. vini,
viinietikka. K. D.

Ach .. . ks. myös A k h ...

Achard, Franz Karl (1753-1821), saks.
kemisti, valkojuurisokeriteollisuuden perustaja.
Preussin kuninkaan alkuunpanosta A. perusti
1796 Schlesian Kunerniin ensimäisen
valkojuuri-sokeritehtaan, jonka johtajaksi hän itse tuli.

Edv. Ej.

Acharius f-kä’-], Erik (1757-1819), ruots.
lääkäri ja kasvitieteilijä, synt. Gäflessä, kuoli
Vadstenassa. Oli kasvitieteilijänä Linnén
ete-. impiä ja suosituimpia oppilaita. Tuli
kuuluisaksi varsinkin uudistavista
jäkälätutkimuksis-lansa, joiden tuloksena oli uusi luokkajaoitus
ynnä useat uudet suvut ja lajit. Teoksia:
„Lic-henographiae Suesiae prodromus" (1798),
„Methode« liehenum" (1803), „Licheuographia
uni-versalis" (1810), „Synopsis methodica liehenum"
(1814). A. oli myös innokas ja taitava
lääkärinä ; Vadstenan parantolan piirustusten laatija.

Achenbach, Oswald (1827-1905), saks.
taidemaalari, synt. Diisseldorfissa, jonka
maalaus-akatemiassa hän opiskeli veljensä Andreas
A:n (s. 1815) johdolla; A. on etupäässä
maalannut italialaisia maisemia. E. R-r.

Achenwall, Gottfried (1719-72), saks.
tilastotieteilijä, oli v:sta 1748 filosofian, sitten
lakitieteen professorina Göttingenin yliopistossa.
Hiin on kirjoittanut ensimäisen saksalaisen
tilastotieteen oppikirjan. Huomattavin on hänen
teoksensa „Staatsverfassung der europäischen
Reiche iin Grundriss" (Euroopan valtakuntien
valtiomuodot pääpiirteissään, ensim. pain. 1749).

Acheron ks. A k h e r o n.

Acherontia [o’-] ks.
Pääkalloperho-n e n.

AchUlea /-é’-/, suku Compositae-hcimossa.
Yrttejä tai ruohovarpuja vanhan mantereen
pohjoisesta lauhkeasta vyöhykkeestä; muutamat
alppikasveja. Lehdet hammaslaitaisia tahi
hienoliuskaisin, mykeröiden harvat
lyhytlaitei-set laitakukat valkeita. A. millcfolium, sian-

kärsäheinä, meillä yltyleinen, käytetty
sisältämiensä haihtuvien öljyjen vuoksi
lääkekasvina. A. plarmica’a, ojakärsämöä,
viljellään yleisesti tuhatkaunon nimellä
hyöty-kukkana puutarhoissa. A. moschatasta (Alpit)
valmistetaan Iva-likööriä.

Achlya, leväsieni Saproleg7iiaceæ-heimostn,
muodostunut haaraisista huovastorihmoista.
Elää vedessä mätänevillä simpukoilla, kaloilla
y. m., joiden ympärille muodostaa tiheän
hah-tuvapeitteen. Ahdistaa myös eläviä eläimiä ja
pidetään (Harzin mukaan) krapuruton
aiheuttajana.

a. Chr., lyhennys sanoista ante Christum
nallini (lat.) = ennen Kristuksen syntymää.

Achrelius [-kr?-]. 1. Erik A. (1604-70),
ensimäinen lääketieteen professori Turun
akatemiassa, synt. Akerin pitäjässä Uplannissa 15 p.
toukok. 1604, kuollut Turussa 17 p. huhtik.
1670. Nimitettiin 1641 Upsalassa opintoja
har-joitettuaan professoriksi Turkuun, jossa hänen
ensin mainitaan osoittaneen ahkeruutta
virassaan, mutta sitten yhä enemmän sitä
laiminlyöneen. V. 1661 valitetaan, ettei hän useaan
vuoteen ole yhtään luentoa pitänyt, harvoin saapuu
konsistoriin ja vielä harvemmin kirkkoon.
Osaksi lienee siihen ollut syynä lisääntyvä
sai-raloisuus. Yhtään väitöskirjaa A. ei ole
Turussa painattanut. K. O.

2. Daniel A. (1644-92), suom. kirjailija
ja kaunopuheisuuden professori, edellisen poika;
käytti lukuisissa kirjoituksissaan ja
puheissaan ruotsia tai latinaa. Hän oli aikanaan
Turun yliopiston etevin puhuja, harrasti oman
varsinaisen tieteensä ohella myös
luonnonopillisia kysymyksiä ja julkaisi 1682 väitöskirjan
„Contemplationes mundi", jonka vapaamieliset
ajatukset herättivät riitaa konsistorissa.
Lisäksi A. oli tuottelias runoilija. Hän on ajan
tavan mukaan kirjoittanut laajoja opettavaisia
runoja hyveen kunniaksi ja paheen
moittimiseksi. Ne eivät todista suuriakaan runollisia
lahjoja, vaan ovat käytännöllisen järkevän
mielen purkauksia. [Arvid Hultin, „Daniel
Achrelius". Ruots. Kirj. Seuran Förh. och upps. 9.]

V. T.

Achrenius [-krë’-], suom. suku, jonka jäsenistä
moni on toiminut kirkon palveluksessa sekä useat
esiintyneet runoseppinä, on peräisin Uskelasta.
Sikäläisen talonpojan poika oli suvun
ensimäinen tunnettu jäsen, Someron kappalainen Simo
A. (k. 1747).

1. Ab rahan. A. (1706-69), edell. Simo A:n
poika, tunnettu heränneispappi ja virsirunoilija.
Synt. Somerolla 1 p. helmik. 1706.
Ylioppilasaika-naan kotiopettajana pietistisessä Creutzin
perheessä A., jonka luonne jo kotikasvatuksen kautta
oli saanut vakavan uskonnollisen pohjan, tuli
kirkollisen heränneisyyden vaikutuksen alaiseksi.
Sen elähyttämänä hän papiksi tultuaan (1730)
toimi ensin apulaisena Pietarsaaressa, v:sta 1733
Pohjanmaan rykmentin saarnaajana ja v:sta 1736
Ähtävän kappalaisena Taisteltuaan toisaalta
kirkollista tapakristillisyyttä, toisaalta lahkolaista
heränueisyyttä vastaan A. lopulta itse kallistui
lahkolaisten puolelle, joitten intoa hän ihaili ja
joita vastaan harjoitettua pakkoa hän ei voinut
hyväksyä. Hän tahtoi nyt muodostaa vapaan
veljesseurakunnan, missä Jumalan henki näky-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0042.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free