- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
115-116

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agricola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

115

Agricola—Agrippina

116

Agricola [-i’-], Rudolf, alkuansa H u y
s-mann (1443-85), humanisti, synt. lähellä
Gro-ningenia Alankomaissa, harjoitti opintoja
Löwe-nissä, Pariisissa ja Italiassa, palasi 1480
kotimaahansa, kutsuttiin 1483 opettajaksi
Heidelbergiin, mutta kuoli siellä jo 1485. A. oli
tieteellisen uudennuksen ensimäinen ponteva
esitaistelija Alankomaissa ja Saksassa. Keskiajan
kaavamaisen oppineisuuden sijaan hän vaati
hedelmällisempää, yleistajuisempaa tieteenharjoitusta,
etsien opastusta muinaisajan eteviltä
kirjailijoilta, jotka hänen mielestään jo ovat esittäneet
melkein kaiken, mitä on tarpeen tietää.
Elämänviisautta, puhetaitoa ja sopusuhtaista
hengen kehitystä opimme paraiten — paitsi
Jumalan ilmoitetusta sanasta — Aristoteleesta,
Cicerosta, Senecasta. A:n mahtava vaikutus
aikalaisiinsa johtui enemmän hänen
henkilökohtaisista ominaisuuksistaan kuin hänen teoksistaan.
Hän on julkaissut teoksen „De inventione
dia-kctica", kasvatusopillisia aatteita esittävän
kirjoituksen „De formando studio", latinankielisiä
runoelmia y. m. [Ihm, „Der Humanist R. A."
(1893).] A. Gr.

Agri decumates
ä’-J (lat.), [-„kymmenys-maat", keisariajalla se osa Germaaniaa(Saksaa),
mikä on ylisen Tonavan ja ylisen ynnä keskisen
Reinin välillä (nyk. etelä Baden ja
Württemberg). Idässä oli rajana Regensburgin läheltä
Rheinbrohliin ulottuva rajavalli (limes).
Sittenkuin tämä ala keisari Domitianuksen
halli-tusaikana oli joutunut roomalaisten valtaan,
luovutettiin se entisille sotilaille ja Galliasta
muuttaneille uutisasukkaille, joiden luultavasti tuli
suorittaa kymmenys (decuma) maan
tuotannosta. Kolmannen vuosisadan lopulla
alaman-nit anastivat kymmenysmaat. K. J. H.

Agrigentum [-e’-], kreik. kaupunki Sisiliassa,
k:.*. A k r a g a s.

Agrikulttuuri (lat. agricultü’ra < ager =
pelto, ja cultü’ra = viljelys), maanviljelys.

Agrikulttuurifysiikka, maan viljely sf ysiikka,
fysiikan soveltaminen maanviljelykseen.

Agrikulttuurikemia ks.
Maanviljelys-kemia.

Agrikulttuurivaltio ks.
Maanviljelys-valtio.

Agrimonia [-ö’•], verijuuri, kasvisuku
idosuceæ-heimossa. Korkeanlaisia yrttejä, joiden
lehdet parilehtisiä, keltaiset kukat tähkässä ja
hedelmän 2 pähkylää kätkeytyneinä onttoon,
karvaiseen kukkapohjukseen. 3 lajia maamme
eteläosassa lehdoissa, rinneniityillä j. n. e.

Agrion, hyönteis-suku, johon kuuluu pieniä,
hentoja sudenkorentoja, joilla on hyvin kapeat,
ihan läpikuultavat siivet. U. S-s.

Agriotes
ö’-J ks. E 1 a t e r i d æ.

Agrippa / •t’-/, roomal. sukunimi. 1. M a [-r-cus Vipsanius A. (63-12 e. Kr.),
rooma-la inen sotapäällikkö, keisari Augustuksen
ystävä ja vävy. Synt. alhaisesta suvusta, mutta
tuli jo uuorena Octavianuksen ystäväksi, seurasi
häntä Cæsarin murhan jälkeen Roomaan ja oli
Octavianuksen neuvonantajana ja auttajana
tämän valtaan pyrkiessä. Hänen ansiokseen on
suureksi osaksi luettava monet voitot
Octavianuksen taistelussa yksinvaltaan ja erittäin
ratkaiseva voitto Aktionin luona v. 31 e. Kr.
Hänen suurenmoisista laitoksistaan Rooman kau-

nistamiseksi mainittakoon erittäin Pantheonin
temppeli ja termit (saunat) ; rakennutti myös
teitä ja vesijohtoja; tunnettu kirjailijanakin,
suoritti valmistavia esitöitä Rooman
valtakunnan karttaan sekä rakennutti ympyriäisen
pyl-väsrakennuksen, johon kuvattaisiin siihen
aikaan tunnetut maanosat. Augustus korotti hänet
ylhäisiin virkoihin ja naitti hänelle
Marcelluk-sen kuoleman jälkeen tyttärensä Julian, josta
avioliitosta syntyi m. m. tytär Agrippina
(ks. t.). O. M e.

2. Menenius A., ent. konsuli, jonka
kerrotaan v. 494 e. Kr., kun plebeijit olivat
Roomasta siirtyneet Pyhälle vuorelle, saaneen
heidät palaamaan kertomalla vertauksen vatsasta
ja muista ruumiinelimistä, jotka kapinoivat
sitä vastaan. K. O.

Agrippa
i’-J, Heinrich Cornelius,
Nettesheimistä (1486-1535), oli [-renessanssin aikuisen haaveellisen ja taikauskoisen
tie-teensuunnan omituisimpia edustajia. A.
kuljeskeli seikkailijan tavoin Saksassa, Ranskassa,
Italiassa, Espanjassa ja Englannissa, toimi
ajoittain teologian opettajana, lääkärinä ja
oikeusoppineena, otti myöskin toisinaan soturina osaa
ajan taisteluihin, mutta harjoitti etupäässä
„salaisia tieteitä", astrologiaa, alkemiaa ja
magiaa. Kuuluisana niiden edustajana hän
toisinaan nousi suureen arvoon ja kunniaan
ruhtinaidenkin hoveissa, toisinaan taas häntä vainottiin,
m. m. sen johdosta, että hän Metzissä v. 1519 oli
miehuullisesti puolustanut erästä noituudesta
syytettyä vaimoa. Teoksessaan „De occulta
phi-losophia" (1510, uudistettu laitos 1533) A.
yrittää esittää taikauskoisia haaveilujansa
filosofisen opin muodossa. Korkein viisaus on muka
magia, joka opettaa hallitsemaan korkeamman
eli henkisen maailman voimia ja niiden avulla
alempaa, aineellista maailmaa. Henkivallat
ohjaavat, kertoo hän, tähtien kulkua ja nämä
vaikuttavat vuorostansa maallisiin tapahtumiin;
kaikki luonnon osat vaikuttavat toisiinsa
sisäisellä myötätunnolla j. n. e. Osaksi vastakkaisia
mielipiteitä on A. esittänyt toisessa teoksessaan
„De incertitudine et vanitate scientiarum"(1527)
jossa hän jyrkkänä epäilijänä hylkien arvostelee
kaikkea tiedettä, runoutta ja taidetta, myöskin
„salaisia tieteitä", ja julistaa yksinkertaisen
uskon Jumalaan ja hänen sanaansa ainoaksi
ohjaajaksi viisauteen. [M. Carrière, „Die
philosophische Weltanschauung der
Reformationszeit" (1887) ; Sigwart, „Kleine Schriften" I
(1881).]. A. Gr.

Agrippina
pi’-J. 1. A. v a n h., M. Vipsanius
Agrippan (ks. t.) ja Augustuksen tyttären [-Julian tytär, Germanicuksen (ks. t.) puoliso, oli
rohkea, itsenäinen ja tarmokas nainen, joka
seurasi miestänsä tämän sotaretkille Germaaniaan
ja itämaille. Miehensä kuoleman jälkeen hän
asettui Roomaan, jossa Tiberius epäili hänen
tavoittelevan valtaa pojilleen, jonka vuoksi hänet
karkoitettiin Napolin läheisyydessä olevalle
Pandatarian saarelle; siellä hän kuoli nälkään
v. 33. Hänen poikansa Caligula tuli keisariksi
v. 37. — 2. A. n u o r., edellisen ja
Germanicuksen tytär, jolla avioliitosta Cn. Domitius
Aheno-barbuksen kanssa oli poika Nero. Toisen kerran
hän oli naimisissa Passienus Crispuksen kanssa,
jonka hän lienee surmannut suuren perinnön

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0080.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free