Tietosanakirja / 1. A-Confort / 247-248 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alempi kansakoulu ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

lainanneet kirjoitustaidon mukana. Sanskritin
alfabeetti on järjestetty niiden puhe-elimien
mukaan, joita on käytetty asianomaisilla
kirjaimilla merkittyjen äänteiden muodostamiseen, ks.
myös Kirjain, Kirjoitus. A. K.

Alfarabi (Al-Farabi) [-fārā’bi], Abû
Nasr Mohammed ibn Mohammed ibn
Tarhân (k. 950), filosofi, lääkäri ja
matemaatikko, syntyp. turkkilainen. Opiskeltuaan
Bagdadissa A. siirtyi Aleppoon Seif ed Daulan
hoviin. Hänen teoksistaan, joista vain osa on
jäljellä, ovat Aristotelesta koskevat tutkimukset
tärkeimmät.

Alfeios ks. Alpheios.

Alfenidi, erään pariisilaisen tehtailijan
mukaan nimensä saanut, galvaanisesti hopeoitu
uusihopea (ks. t.).

Alfieri [-ē’-], Vittorio (1749-1803), it.
näytelmäkirjailija, ylpeä, tarmokas luonne, innokas
tasavaltalainen, eli
Roomassa, Pariisissa ja
Firenzessä, levitti
runoudessaan Ranskan
vallankumouksen aatteita
Italiaan, mutta kääntyi
myöhemmin kiihkeästi
vastustamaan
vallankumouksellisia tekoja.
Syvä rakkaus kreivitär
Albanyyn innosti häntä
väsymättä
ponnistamaan eteenpäin
sivistyksen ja taiteen tiellä.
A:n lukuisissa
tragedioissa („Maria Stuarda”,
„Merope”, „Timoleone”, „Virginia” y. m.),
joiden aiheet ovat otetut enimmäkseen historiasta
tai jumaltarustosta, on karua voimaa,
ajatusten terävyyttä ja ankara lakoninen tyyli.
Runoilijan persoonallisuus esiintyy niissä
ilmeisesti ja henkilöt ovat hänen vapaus-aatteidensa
edustajia. Vähemmän arvoisia ovat hänen
poliittiset komediansa, oodinsa ja satiirinsa.
Huomattava on hänen oma kirjoittamansa
elämäkerta (2 os. 1804). [Elämäkertoja ovat
kirjoittaneet Zezon (1835), Centofanti (1843), Teza
(1861) ja Bertana (1902).] V. T.

Vittorio Alfieri.

Alfonsino (Alfonso de oro),
espanjalainen kultaraha, 25 pesetaa = 25 mk.

Alfonso [-o’n-], Aragonian ja
Navarran kuninkaita. — 1. A. I, el Batallador.
„sotija”, hallitsi 1104-34. Koetti menemällä
naimisiin Kastilian prinsessan Urracan kanssa
saada Kastilian kruunun, mutta ei siinä
puolisonsa vastustuksen takia onnistunut. Taisteli
onnellisesti maureja vastaan valloittaen 1118
Saragosan, josta teki valtakunnan pääkaupungin.

2. A. V, Jalomielinen (1416-58).
Taisteli Neapelin kuningattaren Johanna II:n
pyynnöstä Ludvig Anjouta vastaan ja voitti tämän,
mutta riitautui sitten Johannan kanssa, joka
määräsi Ludvig Anjoun jälkeläisekseen.
Kuningattaren kuoltua (1435) valloitti A. kumminkin
Neapelin yhdistäen sen jälleen Aragoniaan. Kävi
sittemmin sotia Pohjois-Italian kaupunkivaltojen
kanssa ja kuoli Neapelissa. — A. on tunnettu
myös tieteiden suosijana; kreikkalaiset oppineet,
jotka olivat lähteneet Konstantinopolista, saivat
suojaa hänen maissaan. O. M-e.

Alfonso [-o’n-], Asturian ja Kastilian
kuninkaita. 1. A. III, Suuri (866-910) teki
yli 30 sotaretkeä valloittaen Leonin
kuningaskunnan sekä osia Portugalista ja vanhasta
Kastiliasta. Kansankapinassa hän luopui
kruunustaan ja valtakunta jaettiin hänen kolmen
poikansa kesken. — 2. A. VI (k. 1109) peri
isältänsä 1065 Leonin ja veljiltänsä 1072 Kastilian
ja Galician. Valloitti 1085 maureilta Toledon.
Paransi valtakunnassaan lainkäyttöä ja yleensä
sisällistä hallitusta. — 3. A. VII, Asturian,
Kastilian, Leonin ja Galician kuningas (1122-57),
peri äidiltänsä Urracalta Leonin ja Kastilian ja
sai isäpuolensa Alfonso I:n erään sodan jälkeen
tunnustamaan hänet Kastilian kuninkaaksi,
jonka jälkeen hän otti nimen „Espanjan keisari”.
— 4. A. VIII, Kastilian kuninkaana 1158-1214,
taisteli useita taisteluja maureja vastaan ja sai
heistä ratkaisevan voiton Aragonian ja
Navarran kuninkaiden tukemana Tolosan luona 1212.
— 5. A. X, Viisas, „ajattelija” ja
„astronomi”, Kastilian ja Leonin kuningas 1251-82,
Ferdinand III:n Pyhän poika, polveutuen äidin
puolelta Hohenstaufeista. Valittiin 1257 Saksan
kuninkaaksi, mutta ei käynyt Saksassa eikä
koskaan saavuttanut keisarin kruunua. Valloitti
maureilta Murcian. Hänet syöksi
valtaistuimelta hänen poikansa Sancho. A. kuoli
pakolaisena Sevillassa. — Hän oli aikansa oppinein
ruhtinas; edisti tieteitä ja toimitti päätökseen
isänsä aloittaman lakikokoelman, joka 1501 tuli
yleiseksi maanlaiksi. Jo prinssinä valmistutti
hän parannetun laitoksen ptolemaiolaisista
tähtitieteellisistä tauluista, Alfonson taulut, ja
käännätti espanjan kielelle Vanhan Testamentin
ja joukon muita kirjoja. O. M-e.

Alfonso [-o’n-], Portugalin kuninkaita.
— 1. A. I, Valloittaja, Portugalin
ensimäinen kuningas, Henrik Burgundilaisen poika;
riisti 1128 hallitusvallan äidiltänsä, Kastilian
Teresialta. Voitettuaan maurit Ouriquessa 1139
huudatti A. itsensä Portugalin kuninkaaksi,
julistautuen vapaaksi Kastilian ylivallasta.
Valloitti maureilta Lissabonin 1147. — 2. A. V,
Afrikkalainen, seurasi isäänsä Edvardia
valtaistuimelle 1438, mutta ryhtyi hallitukseen
vasta 1448. Hänen aikanansa alkoivat
portugalilaisten löytöretket. Valloitti 1471 Argillan
ja Tangerin Afrikan pohjoisrannikolla. A. aikoi
yhdistää Kastilian Portugaliin, mutta joutui
tappiolle Toron taistelussa 1476. Väsyneenä
hallitushuoliin ja maailmaan päätti A. mennä
luostariin, mutta matkalla tapasi hänet kuolema
1481. — 3. A. VI, Braganzan sukua, Portugalia
kuninkaana 1656-67. Hänet naitettiin Nemours’in
ranskalaiselle prinsessalle Maria Francisca
Elisabetille, joka kumminkin kyllästyneenä
raakaan puolisoonsa, liittyen A:n veljeen
Peteriin, kutsui kokoon valtiopäivät vastoin
kuninkaan tahtoa ja purki avioliiton. A. kukistettiin
1667 ja pidettiin vankina kuolemaansa asti 1683.
Valtaistuimelle nousi Peter, mennen naimisiin
eronneen kuningattaren kanssa.

Alfonso [-o’n-], Espanjan kuninkaita. —
1. A. XII (1857-85), kuningatar Isabellan ja
Frans Assisilaisen poika. A. sai kasvatuksensa
Wienissä ja Englannissa. Julisti itsensä sen
jälkeen, kuin Isabella oli luopunut kruunusta
poikansa hyväksi (1870) ja kuningas Amadeo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>