Tietosanakirja / 1. A-Confort / 249-250 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alfonson taulut ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vapaaehtoisesti jättänyt hallituksen (1873), 1874
ainoaksi oikeaksi kruununperijäksi, ja niin
hänen onnistui
armeijan avulla 1875
kohota Espanjan
valtaistuimelle. Amadeon aikana alettua
sotaa Don Carloksen puoluelaisia
vastaan jatkettiin,
kunnes he 1876
alistuivat. Meni 1878
kihloihin serkkunsa
Maria de las
Mercedes’in kanssa,
mutta kun tämä pian
kuoli, meni A. 1879
naimisiin Itävallan
leskiherttuattaren
Maria Kristinan
kanssa, josta
avioliitosta syntyi poika Alfonso ja kaksi tytärtä.
A. kuoli El Pardon huvilinnassa lähellä
Madridia marrask. 25 p. 1885. — 2. A. XIII (s. 1886
isänsä kuoltua), edellisen poika, nimitettiin
samana vuonna Espanjan kuninkaaksi, astui
hallitukseen toukok. 17 p. 1902. O. M-e.

Alfonso XIII.

Alfonson taulut (Tabulæ Alphonsinæ),
Kastilian kuninkaan Alfonso X:n (ks. t.)
valmistuttamat tärkeät tähtitieteelliset taulut, ensi kerta
painetut Venetsiassa 1483.

Alfred Suuri, anglosaksien kuningas
(871-901), kuningas Ethelwulfin nuorempi poika,
s. 849. Nousi
Wessexin kuninkaaksi
veljensä Ethelredin
jälkeen (871)
aikana, jolloin
tanskalaisten hyökkäykset olivat tehdä
tyhjäksi hänen
isoisänsä Egbertin
suunnitelman ja
alkuunpanon
muodostaa Wessexin
johdossa
yhtenäinen anglosaksilainen valtakunta
Britanniaan. Pienempien taistelujen
jälkeen
hyökkäsivät tanskalaiset
Wessexiin; A:n täytyi paeta ja piileskellä
tanskalaisia, kunnes sai kokoon pienoisen armeijan,
jolla ryhtyi voitokkaaseen taisteluun heitä
vastaan. Tanskalaisvalta tuli Englannissa
kukistetuksi. — Sen jälkeen A. ryhtyi järjestämään
maansa sisällisiä oloja. Hän järjesti
sotapalveluksen ja perusti laivaston rannikkojen turvaksi.
Wessexin, Kentin ja Mercian lait koottiin ja
järjestettiin kokoelmaksi, josta vähitellen
muodostui „common law”. Lainkäyttö uudistettiin.
Erittäin on A. tunnettu sivistyksen edistäjänä.
Hän esiintyi itse kirjailijana kääntäen ja
mukaillen latinasta jumaluusopillisia ja
historiallisia teoksia. Uusia kouluja perustettiin. Hänen
toimestaan teki norjalainen Ottar (ks. t.) retken
pitkin Jäämeren rannikkoa Vienan-merelle
saakka ja slesvigiläinen Wulfston Suomenlahteen.
— A. kuoli 901. Hänestä on säilynyt kaunis
jälkimuisto, jota saduissa ja runoudessa on yhä
kohotettu. „Suuren” nimitys on 16:nnelta
vuosisadalta. [„Annales rerum gestarum Aelfredi”,
A:n aikalaisen ja ystävän piispa Asserin
toimittamat (Monumenta historica Britannica, 1:n osa,
Lontoossa 1848) ; Stubbs, „Constitutional history
of England, 1:n osa, Lontoossa 1874;
Winkelmann, „Geschichte der Angelsachsen bis zum
Tode König A:s” (Berliinissä 1883).] O. M-e.

Alfred Suuri.

Alfred, Ernst Albert (1844-1900),
Sachsen-Coburg-Gothan herttua, kuningatar
Victorian ja prinssi Albertin toinen poika, naimisissa
Aleksanteri II:n tyttären suuriruhtinatar
Marian kanssa. Englannin laivaston amiraalina,
kunnes 1893 nousi enonsa jälkeen S.-C.-Gothan
valtaistuimelle.

Al fresco [-e’-] (it.), „tuoreella tavalla” ks.
Freskomaalaus.

Alftan [-ā’n], Berndt Magnus Walfrid
(1832-73), herätti jo nuorena huomiota
kirjallisilla lahjoillaan. Hän tuli 1857 hist.-fil.
maisteriksi. Vv. 1859-67, ollessaan pitkän aikaa
ylioppilaskunnan puheenjohtajana A. tuli varsinkin
ylioppilaspiireissä suosituksi ja huomatuksi
intomielisenä ja isänmaata palavasti rakastavana
miehenä; puhujana hänet moni asetti itse Fr.
Cygnæuksen rinnalle. Viisi viimeistä
elinvuottaan A. toimi opettajana Turussa. Kirjallisia
tuotteita hän on jättänyt jälkeensä vain
muutamia „Lännetär”-albumissa (nimim. -lf-lf-)
julkaistuja mestarillisia saksalaisten runojen
käännöksiä. Runoilija J. J. Weckselliin hän lienee
paljon vaikuttanut kirjallisilla neuvoillaan.

K. B:dt.

Alfthan [-ā’n], Georg von (1828-96),
vapaaherra, sotilas, senaattori, tuli, käytyään läpi
Haminan
kadettikoulun ja sen jälkeen
ensimäisenä päästyään
Venäjän
sota-akatemiasta, pääesikuntaan. 1854-55
vuosien sodassa hän otti
osaa Viaporin
puolustamiseen. 1856-58
A. johti tutkimuksia
Suomen
puolustamisen edellytyksistä,
jonka työn tuloksena
1859 ilmestyi
(venäjäksi) tilastollinen
selonteko Suomesta
sekä 1862 paljon
käytetty Suomen
seinäkartta. Vv. 1862-72
A. oli Oulun läänin kuvernöörinä, toimien
tarmokkaasti ja taitavasti lääninsä taloudellisen
tilan parantamiseksi; erittäin ansaitsee
mainitsemista hänen toimintansa nälkävuosina. A.
siirrettiin 1873 kuvernööriksi Uudenmaan
lääniin sekä nimitettiin 1888 senaatin
talousosaston sota-asiain toimituskunnan päälliköksi, josta
sitten siirtyi maanviljelys- ja lopuksi 1892
vastaperustetun kulkulaitostoimituskunnan
päälliköksi. Useissa sekä Suomen sisällisiä oloja
että venäläis-suomalaisia riitakysymyksiä
järjestämään asetetuissa komiteoissa A. oli
jäsenenä ja puheenjohtajana, osoittautuen niissä,

Georg von Alfthan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>