Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampuma-aseet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
363
Ampumahaavat—Ampumaseurat
364
v. 1858 kuusirihlaiiien La Hitte-tykki. Kuulassa
oli rihloja vastaavat sinkkinastat. Samaan
aikaan Preussissa päällystettiin kuula lyijvlevyllä
sekä sittemmin kuparilevyllä ja renkailla.
Sulku-osasto on hyvin tärkeä kohta tykissä; niitä
rakennettiin monenlaisia, joista mainittakoon
vielä Kruppin kiilasulku, Canet’n ruuvisulku,
Welinin ruuvisulku ja Nordenfeltin
epäkesko-sulku.
Lavetin rakennus on myös ollut monien
korjausten alaisena etenkin raskaammissa tykeissä.
Ensin oli kaksinkertainen lavetti, jossa alempi
muodosti nousun taaksepäin. Tykki lauetessa
siirtyi jonkun matkaa tätä myöten ylös ja
taaksepäin.
Pian keksittiin ilma- ja nestepainejarruja,
joissa piippu itsestään siirtyy töytäyksen
jälkeen alkuasentoonsa. Tykki voidaan myös
asettaa torveen, jossa se pääsee liikkumaan
edestakaisin ohjauskiskojen varassa. M ö r s s
ä-reiksi sanotaan lyhyitä suurireikäisiä tykkejä,
Krnppin laivatykki.
joilla suuressa kaaressa ammutaan pommeja
linnoituksiin.
Linnoitusten suojaamiseksi käytetään hyvin
suurireikäisiä tykkejä sotalaivoja vastaan.
Niinpä Yhdysvaltain suurimman tykin reiän
läpileikkaus 011 40,5 cm, ruutipanos painaa 290
kg ja kranaatti 1,096 kg. Kuulan lentomatka
011 33 km ja elävä voima 20,000 metritonnia.
21 rra:n mftrssari.
Pikatykkejä mainitaan jo keski-ajalla,
nim. n. s. urkupyssyt. Uudempia ovat
Hotch-kissin v. 1871 keksimä viisipiippuinen
revolveri-tykki. joka ampui 50 laukausta minuutissa ja
lävisti 1 km päässä torpedoveneen laidat. De
Reflyen rakentamassa mitraljöösissä on
25 piippua. Ruotsalainen Palmcrantzin
10-piip-puinen pikatykki ampuu 600 laukausta
minuutissa. Maximin pikatykissä on piippu pantuna
messinkiputkeen ja vesi kiertää piipun ympärillä
jäähdytyksen vuoksi. Patroonat ovat vyössä,
jota tykki automaattisesti kiertää tarpeen
mukaan.
Tykit valmistetaan nykyään valamalla
valu-tai martini-teräksestä useampina toistensa pääl
le sisäkkäin sopivina torvina, jotka kuumentu
maila puristetaan sisätysten. Muutamat
tehtaat käärivät sydänkuoren ympäri hehkuvaa
te-räsköyttä, joka sitten keitetään kiinteäksi
massaksi. Kranaatit ovat onttoja
räjähdysaineella täytettyjä teräskuulia. Tarpeen
mukaan ne ovat varustetut itsetoimivalla
sytytys-laitoksella tai räjähtävät vasta sattuessaan
maaliin.
S r a p n e 1 1 e i s s a on paitsi räjähdysainetta
vielä noin 11 gr painoisia kuulia, jotka
räjähdyksessä lentävät kaikkiin suuntiin suurella voi
maila. Niissä on itsetoimiva sytytyskoneisto.
jonka avulla voidaan tarkalleen määrätä
räjähdyksen paikka ja aika. H. H-nen.
Ampumahaavat, ampuma- tahi
räjähdyslau-kauksen aikaansaamat haavat; niiden
vaarallisuus ja seuraukset riippuvat toiselta puolen
siitä, mihin ruumiinkohtaan ja elimenosaan
laukaus on sattunut, toiselta puolen siitä, onko
haavaan joutunut saastuttavia aineksia. Tut
kittaessa, onko ja mihin kohtaan ruumiiseen
kuula tai inuu metallisirpale jäänyt, käytetään
loukkautuneen ruumiin osan valokuvaamista
Uöntgen-säteillä; kuvassa metalliset osat
esiintyvät tummina täplinä, ks. Haava. 3f. O-B.
Ampumakenttä, laaja avonainen maanala.
josta metsä on hakattu pois ja maa tasoitettu
ja jossa sotaväki suorittaa
ampumaharjoituksensa. Kenttä on varustettu ampumavalleilla ja
niiden välissä olevilla suojilla, joihin viittojat
kätkeytyvät ampumisen kestäessä. M. v. H.
Ampumakulma, maanalakulma ampujasta
maalia kohti suunnatun vaakasuoran viivan ja
ampuma-aseesta maalin alimmaiseen pisteeseen
kulkevan suoran viivan välissä. 31. v. H.
Ampumalinja, vihollista lähinnä oleva, am
uuva miehistörivi: sanotaan mvös tulilinjaksi,
j Ampumalinja muodostetaan ammiiaketiuista.
Ampumamerkit, kunniamerkit Aiv»llia»at><
ampumisesta. Venäjän armeijassa ne kannetaan
rinnassa ja annetaan kaikille ampujille, jotka
kaksi vuotta perättäin ovat luetut „oivallisiksi
ampujiksi". 31. v. U.
Ampumareikä, etuvarustuksissa. muurissa
j. n. e. oleva ulospäin laajeneva aukko
ampumista varten.
Ampumaseurat. Yksityisten
ampumaseurojen merkitys kansojen — semminkin pienten
kansojen puolustuskyvyn kohottamiseksi on jo
kauan ollut sivistysmaissa tunnustettu. Tämä
vapaaehtoinen ampumaliike on alkujaan
peräisin Englannista: suurimman kannatuksen se on
epäilemättä saanut osakseen Sveitsissä. Poh
joismaissakin on aate voittanut laajan sijan.
Ruotsissa oli 1907 ampumaseurojen lukumäärä
2,169 ja jäsenluku 145,666. Mainittuna v:na
ammuttiin noin 12 milj. laukausta. Hallitus
on vuodeksi 1908 myöntänyt ampumaseuroille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
