- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
401-402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Angioneuroosi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Angioneuroosi (kreik. aηηei’on = astia,
verisuoni, ja neuron = hermo), häiriintynyt toiminta
niissä hermoissa, joiden tehtävänä on valvoa ja
ohjata verisuonien tarkoituksenmukaista
laajenemista ja supistumista; ilmenee joko
verisuonien halvauksentapaisena laajentumisena
(angioparalysia) tahi kouristuksentapaisena
supistumisena (angiospasmus). M. O-B.

Angioparalysia ks. Angioneuroosi.

Angiosarkomi (kreik. aηηei’on = astia,
verisuoni, ja sarks = liha), verisuonen seinästä
alkunsa saanut sarkomi; myöskin kovin
verisuonikas sarkomi (ks. t.). M. O-B.

Angiospasmus [-a’-] ks. Angioneuroosi.

Angiospermæ [-e’-] (kreik. aηηei’on = astia,
ja sperma = siemen), koppisiemeniset, on
toinen niistä suurista pääryhmistä, joihin
kasvisystemaatikot ovat jakaneet siemenkasvit.
Tuntomerkkejä: siemenaihetta ympäröivät
laidoistaan sikiäimeksi yhteen kasvaneet emilehdet.
Emilehtien kärjissä „luotti” siitepölyhiukkasten
vastaanottamiseksi. Näistä kasvaa siitosputki,
joka vartalon kautta kasvaa alas siemenaiheen
alkiorakkoon. Ainoastaan yksi munasolu
kehittyy, jonka siitosputkesta tuleva urostuma
hedelmöittää. Vasta senjälkeen kehittyy
siemenvalkuainen ja hedelmöitetystä munasolusta
kasviaihe eli alkio. Vanhimmat koppisiemenisten
jäännökset on löydetty alemmasta
liitumuodostumasta.

Angiospermia [-e’-], Linnén
siitinjärjestelmän Didynamia-luokan toinen lahko. Tähän
kuuluvilla kasveilla on kotahedelmä, jotavastoin
ensimäiseen, Gymnospermia-lahkoon, kuuluvilla
kasveilla on 4-lohkoinen lohkohedelmä
(hedelmyksiä Linné piti neljänä paljaana siemenenä).

Angiostenoosi (kreik. aηηei’on = astia,
verisuoni, ja stenos = ahtaus), verisuonen ahtaus eli
tukkeuma.

Anglaise [ãglē’z] (ransk.), „englantilainen”,
ks. Angleesi.

Angleesi (ransk. anglaise), merkitsee sekä
erästä englantilaista tanssia, joka lähipitäin
vastaa franseesia, että tästä englantilaisesta
kansallistanssista muodostettua ranskalaista
soolotanssia sekä myöskin erinäisiä alkuperäisen a:n
muodosteluja.

Angler-rotu l. Angel-rotu,
Pohjois-Slesvigistä Angelista (ks. t.) kotoisin oleva
karjarotu. Anglerlehmät ovat punaisenruskeita,
hienorakenteisia, painaen noin 400 kg. Runsas
lypsykyky on tehnyt angler-rodun sangen
tunnetuksi. Tanskaan, Ruotsiin ja Venäjälle sekä
vähissä erin Suomeen on angler-rotu levinnyt.
Tanskan saarien nykyinen suuressa maineessa
oleva „punainen tanskalainen karja” on
suurimmalta osalta saanut alkunsa anglerkarjasta.
Ruotsissa ei anglerkarja enempää kuin
Suomessakaan ole saanut suurta merkitystä. Suomeen
tuotiin 1870-luvulla suuressa määrin tätä rotua,
mutta kovin hentoina ja ruokinnan, hoidon sekä
ilmanalan suhteen vaativina eivät anglerlehmät
ole Suomessa näyttäneet menestyvän. H. N.

Anglesey [äηəlsī] (lat. Mona), „anglien
saari”, Walesin luoteisrannikolla, josta sen
erottaa kapea Menaisalmi. Tämän yli käy
rautatiensilta, 711 km2, 51,000 as. Saari on tasainen
ja puuton, hyviä niittymaita. Kupari-, lyijy-,
sinkki- ja hiilikerroksia. Holyhead saarelta A:n
länsirannikolla matkustetaan Irlantiin. A. oli
muinoin kelttiläisen druidiuskonnon pääpaikka.
V. 61 j. Kr. se joutui roomalaisille, 1272
englantilaisille. W. S-m.

Angleterre [ãglətä’r], Englannin ransk. nimi.

Anglikaaninen kirkko, Englannin
valtiokirkko (the Established Church, myös
episkopaalinen eli piispallinen kirkko).
Se pitää itseään vanhan ajan katolisen kirkon
suoranaisena jatkona, välttämällä
roomalaiskatolisen kirkon väärinkäytöksiä. Itse asiassa sillä
on omituinen väliasema katolisten ja
protestanttisten kirkkokuntain joukossa: oppinsa puolesta
se on lähempänä protestantteja, varsinkin
reformeerattua kirkkoa, jota vastoin se
järjestyksessään ja jumalanpalveluksessaan on säilyttänyt
paljon katolisen kirkon luonnetta. Se on
kansallisvaltioon likeisesti yhdistetty englantilainen
kansalliskirkko.

Historia. Perustuksen anglikaanisen
kirkon erikoisluonteelle laski se tapa, millä
uskonpuhdistus Englannissa pantiin toimeen. Kun
paavi ei suostunut purkamaan kuningas
Henrik VIII:n avioliittoa Aragonian Katarinan
kanssa, antoi kuningas Englannin parlamentin
julistaa paavin oikeudet Englannin kirkossa
lakanneiksi ja kuninkaan maansa kirkon
korkeimmaksi maalliseksi käskijäksi, jolla oli
lainsäädäntö-, valvonta- ja uskonpuhdistusoikeus
(useita lakeja 1532-34). Sitten lakkautettiin
luostarit, joiden omaisuus suureksi osaksi joutui
aatelille. Muutoksista kirkonopissa sitä
vastoin ei kuningas tahtonut tietää mitään;
kuitenkin käännettiin Raamattu englannin kielelle
ja jumalanpalvelus muutettiin äidinkieliseksi.
Esteettömästi sai arkkipiispa Cranmer toimia
uskonpuhdistuksen hyväksi nuoren Edvard
VI:n aikana (1547-53). Selibaatti
lakkautettiin, kirkkokäsikirja ja rukouskirja nimellä
Common prayer-book julkaistiin 1549;
tunnustuskanta lausuttiin „42:ssa artikkelissa” (1552)
reformeeratussa hengessä j. n. e. „Verisen
Marian” hallitusaika (1553-58) merkitsi taas
katolista reaktsionia, mutta kuningatar
Elisabethin hallitukseen tultua seurasi
uskonpuhdistuksen ratkaiseva voitto, jolloin myös Englannin
valtiokirkko sai pääasiassa nykyisen
muodostuksensa. Valtion määräämisvalta
kirkollisissa asioissa vahvistettiin uudelleen; Common
prayer-book
julkaistiin 1559 uusitussa
muodossa, joka oli hieman sovinnollisempi
katolisuutta kohtaan; tarkistettu tunnustus („39
artikkelia") ilmestyi 1562; uusi katkismus
ja oivallinen, tarkistettu raamatunkäännös
täydensivät uudistustyön. Näin rakennettu
valtiokirkko oli aito englantilaiseen tapaan
tulos kompromissista vastakkaisten harrastusten
kesken; siitä sen sitkeä lujuus, mutta siitä
myöskin sen pohjalla syntyneet pitkälliset
riitaisuudet.

Valtiovallan auktoriteetilla oli tämä
valtiokirkko ylläpidettävä. Väkipakolla se pantiin
voimaan umpikatolisessa Irlannissa, ja
ankarasti kohdeltiin itse Englannissa sekä katolisia
että niitä lukuisia protestantteja, jotka
omistaen Kalvinin aatteet vaativat
perinpohjaisempaa kirkonpuhdistusta (ks. Puritaanit) ja
suurempaa yksilöllistä uskonvapautta (ks.
Independentit). Tästä seurasi ensimäisten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0229.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free