Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arachnoidea ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
513 Arachnoidea
keen maissa, etenkin Afrikassa, mutta menestyy
myös Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. -—
Siemenet hyvin ravitsevia rasvanrunsautensa
(50 %) ja valkuaispitoisuutensa tähden. Niistä
puserretaan varsinkin Etelä-Ranskassa öljyä,
jota käytetään ruokaöljynä oliviöljyn asemesta
tahi sen väärentämiseksi, saippuateollisuudessa,
polttoöljynä y. m. Puserrusjäännöksistä tehdyt
luaapähkinäkakut ovat voimakasta karjarehua.
Arachnoidea ks. Hämähäkkieläimet.
Arad, Unkarin komitaatti Siebenbürgenin
rajalla, 6,443 knr, 386,000 as. Pääk. A.
(Vanha-A.) Maros-joen varrella, 56,300 as.,
Ivaakkois-Unkarin kaupan ja teollisuuden keskus,
harjoittaa karjan-, viljan-, väkiviinau- ja
viinin-kauppaa; tärkeimmät teollisuustavarat: jauhot,
tärkkelys, väkiviina, nahkatavarat, kynttilät,
saippua. Vastapäätä on Uusi-A. 6,100 as.,
linnoitus, jolla oli tärkeä osa 1848-49 v:n
vapauden-taistelussa. vrt. Aradin marttyyrit,
Unkari.
Aradin marttyyrit. Niin nimitetään niitä
kolmeatoista Unkarin vapaudentaistelun
(1848-49) johtomiestä ja kenraalia, jotka lokak. 6 p.
1849 Aradissa ammuttiin, itävaltalaisen
kenraalin Ilayuaun käskystä.
Arafat
ä’tj, pyhä vuori Mekan läheisyydessä
Arabiassa, jolla Dsulhiddza-kuun 9:ntenä [-päivänä saarnataan kokoontuneille
pyhiinvaeltajille. K. T-t.
Arafura ks. A 1 f u u r i t.
Arago, Dominique Francois Jean
(17S6-1353), ransk. fyysikko ja tähtitieteilijä, oli
1809-31 professorina Pariisin polyteknillisessä
opistossa ja 1830:stä Pariisin observatorio
johtaja. A. tutki valon polarisatsionia ja
interferenssiä sekä magnetismia, kirjoitti erinomaisia
yleistajuisia esityksiä ja elämäkertoja ja toimitti
yhdessä Gay-Lussac’in kanssa aikakauskirjaa
„Annales de cliimie et de physique". 1831 A.
valittiin kansanedustajaksi, 1848 jäseneksi
väliaikaiseen hallitukseen sekä nimitettiin sota- ja
meriministeriksi.
Aragon /-o’-/, Ebron syrjäjoki, alkaa
Pyre-neiltä, yhtyy Milagron luona pääjokeen, 192 km
pitkä. Aragonian maakunta (ennen
kuningas-kuuta) on siitä saanut nimensä.
Aragonia (esp. Aragön), maakunta
koillisessa Espanjassa, molemmin puolin Ebroa,
rajoittuu pohjoisessa Ranskaan ja Navarraau ja idässä
Kataloniaan ja Valenciaan; 47,391 km!, 940,346
as. Pohjoinen osa, Ylä-Aragouia on kaunista
vuoristoa, eteläinen, Ala-Aragonia on
hedelmätöntä alankomaata. Käsittää maakunnat
Saragossa, Teruel ja Huesca. Pääkaupunki
Saragossa. Maanviljelys on laiminlyöty, kuitenkin
viedään maasta vähän viljaa, hamppua ja viiniä;
teollisuudesta on silkki- ja kangasteollisuus
huomattava. Ikivanha Aragonian kreivikunta tuli
1035 kuningaskunnaksi ja yhdistettiin
Kataloniaan 1163. Ferdinandin ja Isabellan (ks. n.)
kuoltua se lopulta yhdistettiin Kastiliaan 1516.
Vanhat erikoisoikeutensa se menetti Espanjan
perintösodan (1701-13) jälkeen.
Aragoniitti, mineraali, joka on muodostunut
kalsiumkarbonaatista. Kiteytyy rombisiin
prismoihin ja muihin näistä johtuviin
kidemuotoihin. Kuumennettuna a. murentuu osiin, joilla
on kalkkisälvän kidemuoto. Esiintyy basaltissa
17 Painettu w/309.
—Araliaceæ 514
ja muodostaa kalkkikerrostumia kuumien
lähteitten luo esim. Karlsbadissa. A. on kiteisenä
useimmin vesikirkasta ja kalkkisälpää
jonkun-verran raskaampaa.
Araguaya [ü’juj (Rio Grande), joki
Etelä-Ameriikassa, Tocantinsin lisäjoki.
Arak ks. A r a k k i.
Arakan [-ä’n] (Ar rakan), Bengaalin
lahden rannalla, brittiläisen Birman hallinto-alue,
37,622 km3, 760,848 as. (1901). Pääkaupunki
Akyab.
Arakhne [a’-] (kreik. „hämähäkki"), tarun
mukaan lyydialainen tyttö, joka ylvästeli
kutoma-taidostaan. Hän vaati Athenen kilpailuun tässä
taidossa ja esitti taidokkaasti valmistamassaan
kankaassa jumalien rakkausseikkailuja.
Suuttuneena tästä Athene repi rikki hänen
kan-kaansa ja löi häntä kasvoihin. Kun A.
harmissaan tahtoi hirttäytyä, muutti jumalatar
hänet hämähäkiksi.
Arakhosia, muinaispersialaisen valtakunnan
maakunta, nykyisen Afganistanin eteläosa,
jonne Aleksanteri Suuri perusti Aleksandreia
Arakhotonin (nyk. Kandahar).
Arakki I. A r r a k k i (arab.), riisi- tai
palmu-mehuviina, jota etupäässä valmistetaan
Jaavassa, Ceylonissa sekä Madrasissa ja Malabarilla.
Paras laji saadaan Goasta ja Bataviasta.
Araknologia (kreik. ara’khne = hämähäkki, ja
logos = oppi), oppi hämähäkeistä.
Araktsejev, Aleksei Andrejevitä
(1769-1834), ven. sotaministeri, syntyisin
aatelisesta perheestä Novgorodin kuvernementista,
tuli tykistönupseerina suuriruhtinas (sitten
keisari) Paavalin palvelukseen. Hän tuli pian
tunnetuksi niin hyvin horjumattomasta
uskollisuudestaan hallitsijaa kohtaan, kuin tavattomasta
ankaruudestaan alaisiaan vastaan. Paavalin
aikana hän oli Pietarin sotilaskuveruööriuä;
mutta onneksi syntyneelle salaliitolle hän sitten
joutui keisarin epäsuosioon ja syrjäytettiin
hänen luotansa. Aleksanteri I:n hallituksen alussa
hän tuli sota-asiain toimituskunnan ja
ministerineuvoston puheenjohtajaksi ja saavutti pian
suuren persoonallisen vaikutusvallan keisariin,
varsinkin sen jälkeen kuin keisari oli jättänyt
uuoruudenaikansa vapaamieliset haaveet ja
omistanut vanhoillisen katsantokannan.
Ansioita A. saavutti Venäjän sotalaitoksen,
etenkin tykistöjoukkojen järjestämisessä.
Huomattava on myöskin hänen (osaksi Suomen
ruotu-jakolaitoksesta aiheutunut) tuumansa
sotilas-siirtolain perustamisesta Etelä-Venäjälle, mikä
siellä synnytti rajuja, verisesti tukehutettavia
talonpoikaiskapinoita. Keisari Nikolai antoi
hänelle 1825 eron hänen viroistaan. A. eli sen
jälkeen tiluksillaan Novgorodin kuveruementissa,
yhä tehden itsensä tunnetuksi siitä kovuudesta,
jopa julmuudesta, millä hän kohteli alaisiansa
maaorjia. K. G.
Aralia, kasvisuku Ara/t’ace<p-heimossa.
Orai-sia pensaita tai pieniä puita. Moniaita lajeja
viljellään isojen, kiiltävien lehtiensä vuoksi
ruukkukasveina. A. cordatan juuria ja nuoria
vesoja syödään Kiinassa ja Japanissa. A.
papy-riferau ytimestä valmistetaan n. s. kiinalaista
riisipä periä.
Araliaceæ, murattikasvit,
kasviheimo kaksisirkkaisten luokan Umbellifloræ-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
