- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
553-554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aristoteles ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

553

Aristoteles

554

kuuluvulla niemimaalla. Isä Nikomakhos oli
Makedonian kuninkaan Amyntas II:n
henkilääkäri. A. lähti 17
vuotiaana Ateenaan,
oli 20 vuotta siellä
Platonin oppilaana,
oleskeli Platonin
kuoltua Vähässä-Aasiassa,
kunnes kuningas
Philippos 343 kutsui
hänet 13-vuotisen
poikansa kasvattajaksi.
A. vaikutti nähtävästi
syvästi nerokkaaseen
oppilaaseensa,
Aleksanteri Suureen, ja
sytytti häneen sitä
intoa, jolla hän
valloitus-retkillään edisti
kreikkalaisen sivistyksen
leviämistä.
Aleksanterin tultua kuninkaaksi A. muutti 335 tai
334 Ateenaan, missä hän rupesi opettamaan
filosofiaa Lykeion nimiseen kymnaasiin
kuuluvassa puistossa. Hänen oppikuntaansa
nimitettiin „peripateettiseksi", luultavasti
sentähden, että A:n oli tapana ympäri kävellen
(peripale’in) keskustella oppilaittensa kanssa.
Vaikka A:n ja Aleksanterin ystävyys
erinäisistä syistä oli kylmennyt, katsottiin häntä
kuitenkin Ateenassa makedonialais-mieliseksi;
kuu ateenalaiset Aleksanterin kuoleman
jälkeen nousivat taisteluun makedonialaisten
yliherruutta vastaan, tehtiin nähtävästi
sentähden häntä vastaan syyte
„jumalattomuudesta". Hänen oli pakko v. 323 paeta Euboian
Khalkikseen, missä hän seur. v. kuoli. —
Useimmat A:n nimellä kulkevat muotokuvat esittävät
luultavasti toisia henkilöitä. Tähän liitetty
kuva esittää todennäköisimmin hänen todellisia
piirteitään.

A. oli tavattoman tuottelias kirjailija. Eräs
muinaisajalta säilynyt luettelo luettelee teoksia,
jotka yhteensä käsittävät lähes 400 „kirjaa";
toisen ilmoituksen mukaan hänen teoksensa
käsittivät n. 1,000 kirjaa. Meille säilyneet
teokset ovat kaikki kirjoitetut hänen elämänsä
viimeisenä aikana, hänen opettaessaan Ateenassa.
NTe ovat laaditut oppilaspiirissä annettavaa
tieteellistä („esoteerista") opetusta varten ja ovat
muodollista viimeistelyä vailla, monessa kohdin
vain luonnoksien tahi muistiinpanojen laatuisia.
A. oli varhemmin julkaissut yleistajuisia
(,,ek-soteerisia’-), muodollisesti huolellisemmin
valmistettuja teoksia, joiden joukossa oli Platonin
tapaan laadittuja dialogeja. Niistä on
ainoastaan vähäisiä katkelmia säilynyt. — Säilyneet
teokset käsittelevät tieteen kaikkia haaroja.
Siinä on 6 eri loogillista teosta, jotka on
tapana yhdistää nimellä „Organon".
Luonnontieteellisiä asioita käsittelevät
„Fysiikka" (8 „kirjaa"), „Eläintiede" (10 k.),
„Taivaasta" (4 k.), „Syntymisestä ja häviämisestä"
(2 k.), „Eläinten osista" (4 k.), „Eläinten
synnystä" (5 k.) y. m. Näihin liittyy teos
„Sielusta" (3 k.). Filosofian peruskysymyksiä
käsittelee „Metafysiikka" (14 k.), joka näyttää
syntyneen siten, että A:n kuoleman jälkeen joku
oppilas sovitti yhteen kaikki, mitä hänen käsi-

kirjoituksissaan oli „ensimäistä filosofiaa"
koskevaa. Nimensä („ta nteta ta fysika" =
,,fyy-sillisten jälkeen tulevat") on se saanut siitä
paikasta, johon A:n teosten julkaisija Androuikos
(kolmatta sataa vuotta A:n jälkeen) asetti sen
kokoelmassaan. Siveysoppia käsittelee 3 eri
teosta, joista tärkein on n. s. „nikomakholai r.en
etiikka" (10 k.). Vielä on mainittava
valtio-oppi („politiikka", S k.), „runousoppi",
„retoriikka" (3 k.). Sitä paitsi A. oli kerännyt
tietoja 158:n valtion (eli kaupungin)
valtiomuodosta; tästä teoksesta tunnettiin ainoastaan
katkelmia, kunnes 1890 löydettiin eräästä
egyptiläisestä papyruksesta jokseenkin täydellinen sen
ensimäisen ja nähtävästi laajimman osaston
käsikirjoitus, „Ateenan valtiolaitoksesta" (ensiksi
julkaissut F. G. Kenyon Lontoossa 1891; vrt.
tietoja siitä Valvojassa 1891).

A. perusti tieteellisen logiikan ja muodosti
samalla tämän tieteenhaaran, jonka ydinkohta
hänestä on oppi päätelmästä, niin valmiiksi, että
siinä aina nykypäiviin asti enimmäkseen on
noudatettu hänen oppirakennustaan. A:n
opit-fysiikassa, tähtitieteessä, eläintieteessä y. m.
luonnontieteissä vaikuttivat lähes 2,000 vuotta
mitä mahtavimmin tieteiden harjoitukseen,
mutta ovat nykyänsä tietysti kaikin puolin
vanhentuneet.— Filosofisia perusaatteitaan
esittäessään A. ankarasti vastustaa muutamia Platonin
oppeja, mutta Sokrateen ja Platonin aatepiiri
on kuitenkin hyvin tärkeissä kohdissa
määrännyt hänenkin katsantotapaansa. Hän hylkää
tosin Platonin (ks. t.) opin, että ideat 1. aatteet
semmoisinaan ovat todellisia, jonkinmoisia
yliaistillisia olentoja, ja opettaa, että ainoastaan
yksityiskappaleet ovat todelliset; ne ovat
„ensi-mäiset substanssit" (Üsiai prötai). Mutta
tärkeintä ja arvokkainta olioissa on kuitenkin
juuri niiden aate eli „muoto". Emme voisi
ollenkaan tiedollamme käsittää olioita, joll’emme
tajuaisi juuri niiden yleisaatetta eli käsitettä;
tositieto on käsitetietoa ja se ilmaisee, mikä on
kappaleissa oleellista. Aate eli muoto onkin kyllä
todellinen, tosin ei erotettuna kappaleista eikä
ennen niitä (universalia ante res, kuten
keskiajalla sanottiin), vaan kappaleissa (in rebus).
Kaikissa olioissa, paitsi yhdessä ainoassa,
jumalassa, on käsitteellisesti toisistaan erotettava
nuo kaksi puolta, muoto ja aine, vaikka niitä
ei voida tosiasiallisesti toisistaan irrottaa.
Muoto on vaikuttava voima, joka muodostaa
aineen mukaisekseen. Aine semmoisenaan on
epämääräinen mahdollisuus eli aihe (dynamis,
„potentsialiteetti"), se ei ole vielä mitään ole
vaista; se saa määrätyn sisällyksensä, tulee
todelliseksi (energeiaksi, „aktuaaliseksi"), ja
saavuttaa täydellisyytensä (entelekheia) vasta
kun siilien tulee lisää muoto, joka sitä hallitsee.
Kaikkialla luonnossa tapahtuu tuo aineen
muodostuminen aatteen mukaiseksi. Sielu on
„ruumiin muoto", sen sisällinen, sitä hallitseva
tarkoitus. Mutta sielunelämässäkin voidaan taas
alemmat toiminnat käsittää ainekseksi, jonka
pohjalla korkeammat henkiset toiminnat
kehittyvät. A. erottaa kolme sielun lajia eli astetta,
jotka ihmisessä yhtyvät yhdeksi yksilölliseksi
sieluksi: kasvisielun eli ruumiin elinvoiman,
aistillisen eläinsielun ja järjellisen, ajattelevan
sielun. Vielä järjessäkin hän erottaa 2 puolta.

Aristoteles.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0307.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free