Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asiakirjanväärennys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
633
kirjat, kruunun tilikirjat, kirkonkirjat,
lienki-luettelot, maakirjat j. n. e., lisäksi rajat, pyykit,
vedenkorkomerkit, ja muut samankaltaiset
merkit, sekä julkiset verotusmerkit (leima-,
postimerkit y. m.), säädetyt mitat, painot sekä
kruununleimat. Yksityisiä ovat kaikki muut
asiakirjat, sellaiset kuin kauppakirjat,
testamentit, välikirjat, velkakirjat, vekselit, kuitit,
kaupanpitokirjat, valmistajain, kauppiasten,
toimiuimien tahi laitosten merkit j. n. e. —
Salaisen valtiollisen asiakirjan julkaisemisesta
ks. Rikoslain 12: 7, muutet. viimeksi Keis. Aset.
22 kesäk. 1898; yleisessä virastossa säilytetyn
asiakirjan hävittämisestä tai anastamisesta ks.
Rikoslain 16: 15; yksityisten asiakirjain
hävittämisestä toisen vahingoksi ks. Rikoslain 38: 4;
siitä miten kadonnut asiakirja kuoletetaan,
säädetään Keis. Aset. 14 elok. 1901. A. T.
Asiakirjanväärennys, rikos, jonka kautta
joku hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä
tai toista vahingoittaakseen valmistaa väärän tai
väärentää yleisen tai yksityisen asiakirjan ja
sitä käyttää. Mutta myös se on
rangaistuksen-alainen, joka ilman mainittua aikomusta
valmistaa väärän tai väärentää asiakirjan, joka on
yleiseksi hyödyksi ja ojennukseksi, tai ottaa
pois, hävittää, liikuttaa, muuttaa taikka väärin
panee rajan, pyykin taikka vedenkorkomerkin,
tahi muun samanlaatuisen merkin, samoin kuin
se, joka valmistaa väärän tai väärentää
ensinmainittua laatua olevan asiakirjan, taikka
verotusmerkin, mitan, painon tai
kruununleima-simen, vaikka rikoksentekijä ei olisi väärin
tehtyä tai väärennettyä käyttänyt, taikka käyttää
asiakirjaa, jonka tietää toisen väärentämäksi.
Rangaistus vaihtelee Rikoslain 36 luvun
mukaan enintään 8:sta vuodesta kuritushuonetta
sakkorangaistukseen, jonka ohessa rikoksesta
raskaammanlaatuisissa tapauksissa
kansalaisluottamuksen menettäminen on seurauksena.
Asiakirjanväärennyksiiu luetaan myös n. s.
intellektuaalinen väärennys; tämä käsittää teon,
jonka kautta joku tahallansa erehdyttää sen,
jonka asiana on kirkonkirjan, henkiluettelon ja
muun sellaisen yleisen kirjan pitäminen, ja siten
saa siihen jotakin väärin merkityksi.
Rangaistus sama kuin edellisessä. Valtiollisen
asiakirjan väärentämisestä ks. Rikoslain 12: 8
muutet. Keis. Aset. 21 huhtik. 1894. A. T.
Asiamies, henkilö, joka joltakin toiselta on
saanut toimeksi tämän nimessä tehdä tahi
toimittaa jotakin. Asiamiehestä on seikkaperäisiä
säännöksiä Kauppakaaren ISrnnessa ja
Oikeudenkäymiskaaren 15:nnessä luvussa. Epärehellisestä
asiamiehestä ks. Rikoslain 38: 1; toisen
salaisuuden ilmaisijasta, ks. Rikoslain 38: 3. vrt.
Asianajaja. O. K:nen.
Asianajaja, lat. advocä’tus oli Rooman
vanhimpana ja klassillisena aikana henkilö, joka
esiintyi riitapuolta puolustamassa oikeudessa
tiedoillaan ja henkilökohtaisella arvollaan ilman
koivausta. Pröcürätor taasen oli nimenä sillä,
joka riitapuolta oikeudessa auttoi. 3:nnella
vuosis. j. Kr. asianajotoimi, joka ennen oli ollut
jokaiselle vapaa, joutui erikoistehtäväksi
varsinaiselle asianajajasäädylle: asianajajat otettiin
tuomioistuinten yhteyteen ja tulivat sen
valvonnan alaisiksi, samalla kuin „advocatuksen" ja
„proeuratorin" toimet yhdistettiin.
634
Useimmissa nykyajan maissa on lainsäädäntö
järjestänyt asianajotoimen, eri maissa jonkun
verran eri lailla. Niinpä erotetaan Englannissa
ja. Ranskassa sekä niissä maissa, joissa
ranskalainen oikeus vallitsee, oikeudenkiiyntiasiamies
sanan varsinaisessa merkityksessä* (solicitor,
procurator avouéj, joka asianosaisen
toimen-annosta ja hänen puolestaan valvoo hänen
vaatimustaan ja ajaa asian muuten, paitsi ettei hän
puhu suullisessa käsittelyssä, advokaatista 1.
oi-keudenkäyntiapulaisesta (counsel, avocat), jolla
yksin on oikeus esiintyä asioissa, jotka kuuluvat
kollegiaaliseen alioikeuteen talli ylioikeuteen,
mutta joka tavallisesti ei ryhdy muulla tavoin
asiaan. Muutamat maat ovat yhdistäneet nämä
toimet samalle henkilölle (Rechtsanwalt, Sugfører).
Toinenkin erotus on olemassa eri maiden
asian-ajajaiu välillä. Muutamissa maissa pannaan
pääpaino heidän toimintansa yleisoikeudelliseen
puoleen, niin että heitä pidetään yleisten
vir-kain haltijoina, toisissa maissa heille on annettu
jokseenkin vapaa, vaikka tosin valtion
valvonnan alainen asema. Oikeuden saamiseksi
asianajotoimen harjoittamiseen on kaikkialla
määrätty eräitä pätevvysehtoja, ensisijassa
lainopillinen tutkinto ja sen ohessa useimmissa
maissa käytännöllinen harjoitus
tuomioistuimessa kolmesta seitsemään vuoteen.
Suomessa on asianajotoimi melkein
kokonaan järjestämättä. Keis. Aset. 23 p:ltii marrask.
1898 säätää siitä vain:
„Oikeudenkäynti-asia-uiiehenä tahi riitapuolen apulaisena
käytettäköön ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja
sellaiseen toimeen kykenevää miestä, joka ei ole
edusmiehen alainen. Älköön siihen yleisesLi
käytettäkö ketään, jota se oikeus, missä asiaa
ajetaan, ei ole hyväksynyt ja joka ei ole siihen
lupaa saanut. Alioikeudessa saa riitapuoli
val-tuusmieheksi panna sukulaisensa tahi
palveluksessaan olevan tahi sellaisen, johon muutoin
luottaa, mutta ylemmässä oikeudessa älköön
(paitsi siinä tapauksessa että valtuusmies
itsekin on asiassa osallinen)
oikeudenkäyntiasiamie-lieksi hyväksyttäkö ketään, joka ei ole maan
yliopistossa käynyt sellaista tutkintoa
lainopissa, kuin tuomarinviran toimittamiseen on
määrätty. Virkamies älköön jiuhuko
asianomistajan puolella, kun se on vastoin hänen
virkavel-vollisu uttansa."
Asianajajasta, joka saattaa päämiehensä
vahinkoon tai ajaa väärää asiaa ks. Rikoslain 38: 2:
toisen henkilön salaisuuden ilmaisijasta ks.
Rikoslain 38: 3. vrt.
Asianajajayhdistys. A. T.
Asianajaja-oikeudenkäynti, sellainen
oikeudenkäynti, jossa asianomaisilla on
asianajaja-pakko, s. o. jossa asianosaiset eivät itse saa
asia-taan ajaa, vaan heidän tulee edustajinaan
käyttää tuomioistuimessa toimivia asianajajia.
Tällainen oikeudenkäynti on muutamien maiden
lainsäädännössä määrätty suurempia
riitajut-tuja varten. Suomessa ei
asianajaja-oikeudenkäyntiä ole. A’. /.
Åsianajajapakko ks. A s i a n a j a j a-o i k e
u-denkäynti.
Asianajajayhdistys, asianajajain
muodostama yhdistys yhteisten etujensa valvomiseksi.
Asianajotoimen järjestelyyn kuuluu miltei
kaikissa maissa, että asianajajat ovat liittyneet
Asiakirjanväärennnys Asianajajayhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
