Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Askula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
643
Asparagus—Aspelin
644
Asparagus, parsa, kasvisuku
Liliacece-hei-mossa. Itäisen pallonpuoliskon monilukuisista
lajeista tärkein on viljelty A. officinalis, parsa
(sparris). Nuoret vielä maanalaiset vesat,
jotka viljellyllä lajilla ovat meheviä ja tur-
Asparagus (parsa).
peitä, ovat keitettyinä herkullisia. Pidetään
virtsaa ajavina. Parsa sisältää omituista
kiteytyvää ainetta, asparagiinia. Kasvi- ja
asuinhuoneissa viljellään useita kauniita
enimmäkseen etelä-afrikkalaisia lajeja.
Aspasia [-i’ü] (lat. Aspa’sia), kuuluisa kreik.
mi.inen, Perikleen puoliso (5:llä vuosis. e. Kr.).
A. oli Miletoksesta kotoisin, mutta siirtyi
Ateenaan, jossa hänen miellyttävä ja henkevä
seurustelunsa veti puoleensa lahjakkaimmatkin
miehet (niink. esim. Sokrateenkin). Erottuaan
ensimäisestä vaimostaan Perikles nai A:n.
Ateenan silloisten lakien mukaan kansalaisen
yhdys-elämää muukalaisen naisen kanssa ei pidetty
laillisena avioliittona. Tätä seikkaa Perikleen
vastustajat käyttivät aseena häntä vastaan,
levittäen mitä rumimpia häväistysjuttuja
A:sta; varsinkin komedioissa nämät juorut
esiintyivät räikeässä muodossa. Tehtiinpä A:ta
vastaan kanne jumalattomuudesta ja
parittele-misesta. — Kadotettuaan ensimäisestä
avioliitosta syntyneet poikansa Perikles sai kansan
myöntämään A:n hänelle synnyttämälle, Perik!"s
nimiselle pojalle täydet kansalaisoikeudet. —
I-’c-rikleen kuoltua 429 A. meni toisiin naimisiin
Lysikleen kanssa, mutta jäi pian taas leskeksi.
O. E. T.
Aspegren-s u v u n kantaisä oli Vaasan ja
Mustasaaren kappalainen Antti A., synt.
Pitkälän talosta Ruovedeltä. 1. Gabriel A.
(170S-84), rovasti, edellisen p., synt.
Ristiinassa, jossa isä silloin oli opettajana. Koulua
käydessään hän sai loma-aikoina kierrellä
maakunnassa keräämässä laulamalla varoja
opiskelua varten. A. tuli ylioppilaaksi 1730 ja jatkoi
opintojaan Upsalassa. Siellä hänet vihittiin
maisteriksi v. 1737 väiteltyään „de arbore
v i r t u t i s". Seuraavana vuonna hän tuli
dosentiksi Turkuun, v. 1740 opettajaksi Vaasan
triviaalikouluun ja v. 1749 saman koulun
rehtoriksi. V. 1754 A. nimitettiin Pietarsaaren
kirkkoherraksi ja 1768 lääninrovastiksi.
A. tuli tunnetuksi taloudellisista
harrastuksista. Kivikkokentät hän raivasi pelloksi
rakennuttaen kiviaitoja ja kivirakennuksia.
Pappilassa oli myös puutarha ja kasvi-
huone; lisäksi tiilitehdas sekä salpietarilatoja.
— 2. Hans Henrik A. (1744-90),
maanmittari, edellisen poika. Tuli ylioppilaaksi
v. 1760 ja maisteriksi v. 1763, jonka jälkeen
antautui maanmittausalalle. Tällä hän
kuitenkaan ei onnistunut ja oli pakoitettu eroamaan.
Hänen viimeiset vaiheensa näyttävät olleen
surulliset. — A. on tullut tunnetuksi
muutamista historiallisista ja taloudellisista
kirjoituksista. Jo ylioppilaana Turussa hän julkaisi
latinaksi kirjoitelman „Kotimaan kasvien
paremmuudesta ulkomaisten rinnalla". V. 1763 hän
julkaisi ruotsinkielisen väitöskirjan, joka
käsitteli Pietarsaaren kaupunkia ja sen historiaa.
Hänen viimeinen teoksensa oli „Pedersöre
landtman eller tankar om landtbrukets hinder och
hjälp i Pedersöre socken". O. Sl-e.
Aspegrén, Maria Aurora Olivia
(s. 1844), suomal. näyttelijätär, synt. Gullstén.
Esiintyi 1871-72 ensi kertoja VVestermarkin
kiertävässä teatteriseurueessa ruotsin kielellä. Mutta
kun suomalainen teatteri perustettiin 1872,
siirtyi hän heti siihen ja käytti siitä läntien
esityksissään yksinomaan suomen kieltä. Hän
pysyi tämän teatterin jäsenenä vuoteen 1887,
jolloin hiin miehensä, A. A. Aspegrénin kanssa
perusti oman seurueen, n. s. „Suomalaisen
kansanteatterin". Rouva A. oli monipuolinen ja
lahjakas näyttelijätär. Hänen
huomattavimmista osistaan mainittakoon m. m. Katri
„Daniel Hjortissa", Eeva Kiven „Kihlauksessa",
kuningatar „Hamletissa" ja Lona Ibsenin
„Yhteiskunnan tukeissa". — Hänen miehensä, A
u-gust Alfred A., mainitun kansanteatterin
monivuotinen, innokas johtaja, alkoi
näyttelijä-uransa niinikään Westermarkin ruotsalaisessa
seurueessa, siirtyi sitten suomalaiseen teatteriin,
kunnes sai oman näyttelijäjoukon ympärilleen,
jonka kanssa hän sen jälkeen on kiertänyt
ympäri Suomea kaupungista kaupunkiin, levittäen
siten näytelmäharrastusta yhä laajempiin
piireihin. Hänen oma varsinainen
näyttelijäluon-teensa vetää huvinäytelmäalalle. V. T.
Aspekti (lat. äspe’ctus = näkeminen),
näkökohta.
Aspektit (vrt. Aspekti), tulitit., eräät
kahden taivaankappaleen keskinäiset asennot
kolmannesta taivaankappaleesta (maasta)
katsottuina. Tärkeimmät a:t ovat konjunktsioni tf,
ykteensattuminen, kun distanssikulma, tähtien
etäisyys loisistaan taivaalla, on lähinnä 0°,
oppo-sitsioni vastatusten oleminen, kun
distanssi-kulma on 180°, kvadratuuri distanssikulma
90°. Siis merkitsee almanakassa, että
Jupiter ja Mars ovat konjuktsionissa. A:t olivat
erittäin tärkeitä astrologeille.
Aspelin-s u k u on peräisin Vihdin Haapkyliin
talosta, josta suvun nimikin on muodostettu
(haapa ruotsiksi asp). 1. Juhana
Reinhold A. (s. 1842), muinaistutkija, synt.
Messukylässä 1 p. elok. 1842. Tuli ylioppilaaksi
Vaasan lukiosta 1862, fil. kand. 1866, lii. tohtoriksi
1877 ; nimitettiin 1871 valtioarkiston
amanuenssiksi, 1878 pohjoismaiden arkeologian
ylimääräiseksi professoriksi yliopistoon ja 1885
valtio-arkeologiksi. A. on maassamme ensimiiisenä
koteuttanut muinaistieteen ja on pidettävä
suomalaisen ja suomalais-ugrilaisen
muinaistutki-mukseu varsinaisena perustajana. Samoin Suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
