- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
901-902

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baumgarten ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

901

Baumgarten—Bautakivi

902

muodosti aatteen tämännimisestä tieteestä, joka
hänen mielestään esittää, miten esineiden
täydellisyyttä välittömästi tajutaan aistillisessa
havaitsemisessa kauneutena, ja käsitteli sitä
teoksessa „Aesthetica" (2 os., 1750-58). Muuten B.
aikoinaan hyvin kiitetyissä ja paljon
käytetyissä oppikirjoissa käsitteli filosofian kaikkia
haaroja Leibniz-Wolffilaisen suunnan hengessä.

A. Gr.

Baumgarten, Hermann (1825-93), saks.
historioitsija, professorina ensin Karlsruhen
poly-teknikumissa sittemmin Strassburgin
yliopistossa (1872-89). Hänen pääteoksensa on
„Geschichte Karls V" (1885-92) ; hänen muista
teoksistaan on erittäin huomattava „Geschichte
Spaniens vom Ausbruch der französischen
Revolution bis auf unsere Tage" (1865-71).

Baumgarten, Michael (1812-89), saks.
jumaluusoppinut; oltuaan ensin Hengstenbergin
suunnan kannattajia hän liittyi Hofmanniin;
1850 B. kutsuttiin Rostockin yliopistoon
professoriksi, mutta suomatta hänelle edes
tilaisuutta puolustautua erotti Mecklenburgin
maa-kirkon neuvosto 1858 hänet professorin virasta,
koska se hänen jumaluusopissaan näki joukon
tunnustuskirjoista poikkeavia ajatuksia.
Loppuikänsä B. taukoamatta taisteli elävämmän,
sovinnaisista kaavoista ja rajoittavista
pakkomääräyksistä vapautuneen kristillisen
vakaumuksen puolesta. B:n huomattavimmat teokset
ovat: „Liturgie und Predigt" (1843), jossa hän
esittää kirkollisen ohjelmansa, selitysopilliset
teokset „Theologischer Kommentar zum
Penta-teuch" (2 osaa, 1843-44) ja „Apostelgeschichte
oder Entwickelungsgang der Kirche von
Jerusalem bis Rom" (2 osaa, 1852, 2:n p. 1859), sekä
neliosainen „Protestantische Warnung und Lehre
wider die Gefahr einer Erneuerung alter
Irrtümer in unserer mecklenburgischen Landeskirche"
(1857). " K. 0.

Baur, Ferdinand Christian
(1792-1860), saks. jumaluusoppinut ja n. s. nuoremman

tübingeniläisen
koulukunnan perustaja.
Ylioppilaana B.
opiskeli Tübingenin
yliopistossa m. m. Ernst
Bengelin johdolla;
1817 hän tuli
Blau-beurenin alemman
seminaarin
professoriksi ja 9 vuotta
myöhemmin
Tübingenin yliopiston
jumaluusopin professoriksi, missä virassa
pysyi kuolemaansa
saakka. — Aluksi
oli B:n
jumaluusopissa Schleierma-cherin vaikutus
suurin, mutta vähitellen hän enemmän ja enemmän
liittyi Hegeliin, jonka järjestelmää hän sovitti
jumaluusopin alalle. Niin hän teki ensin
dogmihistorian alalla. B. onkin kieltämättä
uudemman dogmihistorian tienraivaajia. Mutta
hänen varsinainen tieteellinen työnsä kohdistui
Uuden testamentin kritiikkiin. Tässä oli B:n
lähtökohtana se edellytys, että apostolien ajan

F. C. Baur.

„punaisena lankana" on juutalaisuuden ja
paava-lilaisuuden välinen jännitys ja taistelu,
jota-vastoin myöhempi aika, pannakseen painoa
kirkon yhteydelle, tahtoi tasoittaa
vastakkaisuuksia. Jos siis jossakin Uuden testamentin
kirjassa on huomattavissa rauhoittava sävy ja
tarkoitus, jos siinä tahdotaan panna painoa
kirkolle, sen yhteydelle ja sen uskolle, niin on
tämä selvä todistus tämän kirjan apostolien
aikaa myöhäisemmästä alkuperästä. B:n mielestä
olivat Paavalin kirjeistä oikeaperäisiä vain
Galatalaiskirje, molemmat Korintolaiskirjeet ja,
vähintäin kahta viimeistä lukua lukuunottamatta,
Roomalaiskirje; muut epistolat eivät liioin
olleet oikeaperäisiä, Apostolien teot ja
Johanneksen evankeliumi olivat syntyneet apostolien ajan
jälkeen j. n. e. -—- Kristinuskon varsinainen ydin
ja olemus on se, mikä sisältyy Jeesuksen
julistuksen puhtaasti eetilliseen puoleen. Tämä
juuri oli Jeesuksen oman tietoisuuden varsin,
sisällys, joka, tullakseen ihmiskunnan omaksi,
tarvitsi sitä vastaavaa muotoa; tämä muoto oli
aluksi juutalainen messiaskäsite.
Kirkkohistorian liikevoima on juuri se muodon ja
sisällyksen välinen dialektiikka, jossa edellinen yhä
selvemmin esiintyy. B:n teoksista ovat
tärkeimmät „Symbolik und Mythologie oder die
Naturreligion des Altertums" (1824-25, 3 nid.) ; „Die
ehr. Lehre von der Versöhnung" (1838) ; „Die
ehr. Lehre von der Dreieinigkeit und
Menschwerdung Gottes" (1841-43, 3 nid.) ; „Der
Gegensatz des Katholizismus und Protestantismus"
(2 pain. 1863) ; „Lehrbuch der ehr. Dogmengesch.
(3 pain. 1867) ; „Paulus, der Apostel Jesu
Christi" (2 pain. 1867) ; „Kritische Untersuchung
über die kanonischen Evangelien" (1847), „Das
Christentum und die ehr. Kirche der drei ersten
Jahrh." (3 pain. 1863) ; „Die ehr. Kirche vom
Anfang des 4. bis zum Ende des 6. Jahrh." (2
pain. 1863) ; „Die chr. K. des Mittelalters" (2
pain. 1869) ; „Kirchengesch, des 19. Jahrh." (2
pain. 1877) ; „Kirchengesch, der neueren Zeit"
(1863). — B:n ympärille kerääntyi n. s.
nuorempi tübingeniläinen koulu, jonka
loistoaika oli 1835-1848. K. 0.

Bauschinger, Johann (1834-93), saks.
matemaatikko ja rakennusteknikko, kuoli Münchenin
Teknillisen korkeakoulun professorina. Tunnettu
varsinkin rakennusaineiden koettelutapoji n
kehittäjänä. Hänen vuodesta 1873 alkaen
julkaisemansa tiedonannot Münchenin
ainekoetus-laitoksesta ovat tehokkaasti edistäneet tämän
tärkeän teknillistieteellisen alan kehitystä.

J. G-én.

Bauske, kylä Kuurinmaalla, 45 km kaakkoon
Mitausta, Memelin ja Muhsin yhtymäkohdalla,
jotka siinä muodostavat Aan. Kustaa II Aadolf
valloitti B:n 1625. Harjoittaa nahkateollisuutta
ja hedelmänviljelystä.

Baussnern, Waldemar v o n (s. 1866), saks.
säveltäjä ja kuoronjohtaja; tuli v. 1903
opettajaksi Kölnin konservatoriin; v:sta 1909
Weimarin konservatorin johtaja. On säveltänyt
oopperoita, sinfonioja y. m. I. K.

Bautakivi (ruots. bautasten). Niin nimitettiin
Ruotsissa vainajain haudoille, tavallisesti luodun
hautakummun päälle pystytettyjä muistokiviä.
Joskus nämät olivat melkoisen suuria (4
metrin korkuisia), jollain kuvapiirroksella tai

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0503.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free