Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Beke ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
931
Beiern —Belgia
932
Beiern
le’r;/. 1. Lissabonin, Portugalin [-pääkaupungin läntinen etukaupunki. — 2.
Brasilialaisen Parä valtion virallinen nimi (Santa
Maria de B.). W. S-m.
Belemniitit, paleont., sukupuuttoon
kuolleitten, nykyisten mustekalain sukuisten
pääjalkais-ten jäännöksiä. Näitä eläimiä (lahko
Belemnoi-dea) on ollut monta sataa lajia, ja niitä on
elänyt permikaudelta liitukaudelle asti. Niistä
ovat säilyneet vain kalsiumkarbonaatista
muodostuneet sisusrungot, pitkähköt, usein
nuolenkärjen muotoiset puikot, joita juuri nimitetään
belemniiteiksi. Ennen näitä käytettiin
taikauskoisiin tarkoituksiin („pirunsormi"). P. E.
Bel-étage [belletä’z] (ransk.), talon
ensimäinen kerros.
Belfast [belfä’st]. 1. Antrimin kreivikunnan
kaupunki, Ulsterin maakunnassa, Irlannissa,
missä Lagan-joki laskee Belfast-laliteen (B.
Lough), 350,000 as. Irlannin tärkeä kauppa- ja
teollisuuskaupunki. 17:nnen vuosis. loppupuolella
perustivat hugenotti-pakolaiset Belfastin
kehruu-ja kutomateollisuuden. Korkealle on etenkin
pellavateollisuus (valkaisu) kohonnut. Suuria
laivanveistämöitä. Suurta vehnän, maissin ja
pellavan tuontia. Vienti (pellavalankojen,
raudan, suolan, väkijuomien) ulkomaille tapahtuu
suurimmaksi osaksi Liverpoolin ja Glasgow’n
välityksellä. V. 1906 nousi B:iin tulleiden lai
vojen yhteenlaskettu kantavuus n. 2,7 milj.
tonniin. B:lla on kuten Irlannin useimmilla
merikaupungeilla kaunis asema; se on Irlannin
pres-byteriaanein pääpaikka. Paljon
sivistyslaitoksia. Hyvä kasvitieteellinen tarha antaa
oivallisen kuvan Irlannin kasvikunnasta.
Hyväntekeväisyyslaitoksia. B. perustettiin 1602. — 2.
Mainen valtion kaupunki Pohj.-Ameriikan
Yhdysvalloissa; sijaitsee Penobscot-lahden rannalla
n. 5,000 as. Hyvä satama. W. S-m.
Beifort [belfö’r], Ranskassa. 1. Departementti
Elsassin ja Sveitsin rajalla, 608 km’, 95,421 as.
— 2. B.n departementin pääkaupunki, 34,649
as. (1906), Vogeesien ja Jura-vuorten välissä.
B. on asemansa vuoksi tärkeä kauppakeskus,
mutta varsinkin erinomaisen luja linnoitus.
Ransk.-saksalaisessa sodassa B. tuli kuuluisaksi
urhoollisen puolustuksensa johdosta; piiritystä
kesti marrask. 3 p:stä 1870 helmik. 15 p:ään
1871. Vasta silloin linnan puolustajat
alkaneiden rauhanneuvottelujen menestymiseksi sekä
Ranskan hallituksen nimenomaisella luvalla
luovuttivat linnan saksalaisille. B:n urhean
puolustuksen takia sai Ranska sen rauhanteossa
Saksalta takaisin. K. R. Ii.
Belgia (tähän kartta kirjoituksessa
„Alankomaat"), kuningaskunta Pohjanmeren rannikolla,
Alankomaitten, Saksan, Ranskan ja
Pohjanmeren välissä, 29,456 km3, 7,317,561 as. (1907). 248
km2:llä. Euroopan tiheimmin asuttu itsenäinen
valtio. — Maas- ja Sambre-jokien pohj.- ja
länsipuolella oleva osa maata on samaa alankoa kuin
Alankomaatkin. Tämä osa on n. s. Ala-Belgia,
jonka pääjoki on Scheide. Suuri osa tasankoa
on marskimaata, jonka suojaksi merta vastaan
on rakennettu valleja sulkuineen; täten
syntyvät n. s. p o 1 d e r i t (ks. t.). Maaperä on osaksi
diluviaalista hiekkaa, osaksi hedelmällistä
allu-viaalista marskisavea. B:n lyhyt rannikko
kulkee melkein suoraviivaisesti lounaasta koilliseen ;
pitkin sitä kulkevat lentohiekkavallit, dyynit,
melkein yhtäjaksoisina. Maas- ja Sambre-jokien
eteläpuolella kohoaa Ylä-Belgia, jonka Reinin
liuskavuorten läntiset haarat, metsäiset tahi
soiset Ardennit (ks. t.) sekä Hohe Venn
täyttävät. Ylä-Belgia kuuluu Maasin jokialueeseen.
Täällä on maan korkein huippu Baraque Michel,
675 m yi. merenp., Hohe Venn vuorella,
kaakkoisrajalla. Sekä Maas että Scheide saavat
alkunsa Ranskassa ja laskevat mereen
Alankomaitten alueella. Scheiden (ransk. Escaut)
lisäjoet B:ssa ovat Lys, Dender ja Rupel;
Maasin (ransk. la Meuse) Sambre ja Ourthe, Vesdre
ja Amblève syrjäjokineen. Sekä Scheide että
Maas ovat purjehdittavia; niitä yhdistävät
toisiinsa lukuisat kanavat. — Maa jakaantuu
useihin luonnollisiin maakuntiin; Flanderi meren ja
Schelde-joen välillä; Waas 1. Waes alisen
Scheiden ja Alankomaiden rajan välillä; Kempen
(Campine) pitkin pohjoista rajaa Antverpenin
itäpuolella, jossa on suuria soita etenkin
Limburgin pohj.-osassa ; Hageland, Brysselin
koillispuolella ; valloninen Brabant; Ilennegau
(Ilai-naut) Maas- ja Sambre-jokien välissä; Mariagne
(Sambre-Maasmaa) pohjoisessa; Fagne etelässä,
Maas- ja Ourthe-jokien välissä; Condroz
pohjoisessa ; Fanienne etelässä; Ardennes sekä Hautes
Fagnes (Hohe Venn, kuitenkaan ei
samanniminen vuori) maan kaakkoiskulmassa, Ardennein
eteläpuolella sijaitseva ylätasanko. Ilmanala
leutoa meri-ilmastoa, sataa usein, lounaistuulet
ovat vallitsevina, talvisin raivoaa usein
myrskyjä.
B. on sangen tasaisesti asuttu maa; sen
muihin osiin nähden harvemmin asuttuja seutuja
ovat ainoastaan Luxemburg ja Campine.
Maahan muuttaneiden luku, joka viime aikoina on
noussut n. 30,000 vuodessa, on ollut maasta
lähteneiden lukumäärää jonkun verran suurempi.
Kieliraja flaamin ja vallonin kieltä puhuvien
välillä kulkee eteläisestä Länsi-Flanderin
provinssista melk, suorana viivana Ltittichin provinssin
pohjoisosaan. Vuosisadan vaihteessa puhui
kansasta 42,2 <J0 flaamin, 38,5 <J0 ranskan (vallonin)
ja 0,4% saksan kieltä; useampaa kuin yhtä
näistä puhui 13,7 <JC. Flaamin ja ranskan
kielet ovat kumpikin laillisesti tasa-arvoiset. Väestö
on melkein poikkeuksetta roomal.-katolista
(arkkipiispa Malines- 1. Mechelnin kaupungissa) ;
maassa on vain 20,000 protestanttia ja 4,000
juutal. Kansansivistys on verrattain alhaisella
kannalla (8 vuotta täyttäneistä on 19 %
lukutaidotonta) . Maan neljästä yliopistosta ovat
Gentin ja Ltittichin yliopistot valtion, Brysselin
yliopisto on n. s. vapaa yliopisto ja Leuvenin on
katolinen. Käytännöllisiä ammatteja varten on
olemassa paljon oppilaitoksia (maanviljelystä,
teknillisiä tieteitä ja kauppaa varten) ;
taidekoulut ja -kokoelmat ovat arvokkaita.
Sekä maanviljelyksen että teollisuuden alalla
B. on korkealle kehittynyt: ’/» kansasta
harjoittaa maanviljelystä, peltomaa on laajuudeltaan
2’/i milj. ha, piei’iin palstoihin jaettuna; sitä
viljelee varakas pieniviljelijäväestö. Paitsi
rehukasveja, ruista, kauraa ja vehnää, ovat pellava
ja sokeri juurikasviljelykset tärkeät; pellavaa
etupäässä Lys-joen seuduilla; kaupankeskuksena
Courtrain (Kortrijk) kaupunki. — Karjanhoidon
alalla on nautakarjan ja sikojen pitäminen tär-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
