- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
989-990

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berliinin kongressi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

989 Berliinin

nukset ovat tehdyt luonnollisesta kivestä. Koskei
kaupungin pinta-ala ole suuri, on asutus hyvin
tiheä, joka knr:llä asuu yli 32,000 henkeä.
Kaupungin sisäosissa on harvoja puistoja, mutta
ulko-osissa on monta kaunista istutusta.

Kaupungin pääkatu „Unter den Linden"
(„lehmusten alla") alkaa avonaisesta paikasta,
jonka varrella keisarillinen linna, uusi
tuomiokirkko ja suuri taidemuseo sijaitsevat, ja
ulottuu, 60 m levyisenä, kulkien idästä länteen,
1 km pituisena Brandeburger Tor nimiselle
portille. Unter den Linden on varustettu useilla
ajoteillä, ratsuteillä y. m., ja sen keskelle on
istutettu lehmuksia kolmeen riviin. Kadun varrella
on monta kaunista rakennusta, kuten
oopperarakennus, kunink. kirjasto, yliopisto, asehuone
ja suuria hotelleja. Sen alkupäässä on Fredrik
II:n kuvapatsas, kuningas ratsunsa selässä.
Kohtisuorassa Unter den Lindeniä vastaan käy
3 km pituinen Friedrichstrasse (Fredrikinkatu),
joka on B:n suurimpia kauppakatuja. Toinen
iso kauppakatu on Unter den Lindenin
eteläpuolella sijaitseva, sen kanssa yhdensuuntainen
Leipzigerstrasse, jonka länsipäässä on B:n
katuliikenteen kenties vilkkain keskus n. s.
Fotsda-merplatz. Brandeburger Torin kohdalla
päättyy Unter den Linden, mutta sen jatkona on
suurenmoinen Tiergarten (eläintarha — puisto,
jonka alue on 2 1I2 km2. Sen koilliskulmassa on
valtiopäivärakennus, jonka vieressä on
Bis-marckin muistopatsas. Läheisyydessä on
„Siegessäule", voitokkaitten sotien muistoksi
pystytetty patsas; tästä alkaa eteläistä suuntaa kohti
kulkeva Siegesallée, jonka molemmin puolin
keisari Vilhelm II:n aloitteesta on pystytetty 32
marmorista, Hohenzollern-suvun ruhtinaita
(vanhimmista alkaen) esittävää kuvaryhmää.

Tiergartenin eteläpuolella asuvat B:n
varakkaat hiekkakivirakennuksissaan. Työläiskansa
asuu enimmäkseen kaupungin pohj.- ja itäosissa.

B. on Saksan suurin tehdaskaupunki;
enemmän kuin puolet väestöstä harjoittaa
käsityötä tahi teollisuutta. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat ovat rauta- ja kone-, sekä
sähköteollisuus (m. m. maailmankuulut toiminimet
Allgemeine Elektricitätsgesellschaft (ks. A. E. G.)
ja Siemens & Halske (ks. t.). Edelleen ovat
mainittavia vaate- ja verkatehtaat, tupakka-, sokeri-,
viina-, kemiallistentuotteiden-, nahkatavara-,
kirurgisten ja fysikaalisten koneitten sekä
posliini- ja oluttehtaat, kirja- ja kivipainot y. m.
Toisena pääelinkeinona on kauppa. B. on laajan
rautatieverkon keskus ja kanavoilla Saksan
kaikkien suurten jokien yhteydessä. Kaupungin
oma liike on vilkas, vaikkakaan se ei ole yhtä
suuri kuin Pariisin ja Lontoon. Raitiotieverkko
on erinomainen. Kaupungin ympäri käy
kiertorata, ja sen läpi n. s. Stadtbahn
(kaupungin-rautatie) sekä sähkövoimalla käypä „ilmarata".

Samalla kuin B. on kehittynyt Saksan
suurimmaksi kauppa- ja teollisuuskaupungiksi, on
siitä myös tullut maan sivistyselämän keskus.
B:n yliopisto on Saksan suurin. Ylioppilaiden
lukumäärä oli v. 1908 9,000, niiden joukossa
paljon ulkomaalaisiakin. Myöskin B:n kunink.
kirjasto on Saksan suurin; siinä on yli 1 milj.
nidosta. Edelleen on B:ssä erinäisiä
korkeakouluja ja suuri määrä oppikouluja. Kansakouluissa
käy 225,000 oppilasta. — B:ssä ilmestyy yli 1,000

kongressi 990

sanomalehteä ja aikakauskirjaa, siellä on suuria
taidekokoelmia. Tärkeimmät museot ovat „Altes
Museum" (vanhaa taidetta) ja „Neues Museum"
edellisen yhteydessä sekä keisari Fredrikin museo.
Merkillinen on „Pergamisches Museum", joka
sisältää muinaislöytöjä vanhasta Pergamosta.
Kaduille ja toreille on pystytetty joukko
muistopatsaita, etupäässä hallitsijain ja sotasankarien.
N. 20 teatteria, joista tärkeimmät ovat ooppera,
Schauspielhaus, Lessing-teatteri, Deutsches
Tea-ter ja Schiller-teatteri. Nykyään B. on
saksalaisen näyttämötaiteen keskus. Myöskin
musiikkielämä on vilkas ja tässäkin on B:llii
Saksassa johtava asema. — Huvittelunhaluisia
berliiniläisiä varten on sen lisäksi olemassa erittäin
paljon varieteeteattereita, ravintoloita ja
kahviloita. Suuret „olutpalatsit" (Bier-paliiste) ovat
alinomaa täynnä ja muutamilla kaduilla on
vilkasta, vaikka ei juuri siivoa elämää läpi yön.

B:n kunnallishallitusta ohjaa 2 pormestaria,
34 kaupungin raatimiestä ja 144 kaupungin
val-tuusmiestä. V:n 1902-03 kulunkiarvio nousi
n. 113 milj. Saksan markkaan. Kaupungin
palveluksessa on n. 20,000 henkilöä. Poliisikuntaan
kuuluu n. 7,000 henkeä, jotka ylläpitävät
mallikelpoista järjestystä. B. on valtakunnan
pääkaupunkina keisarin asuinpaikka. Hän
oleskelee kuitenkin suurimman osan vuotta
Potsdamissa B:n lähellä. B. on vielä liittoneuvoston
ja valtiopäivien sekä Preussin maapäivien
kokoontumispaikka. Melkein kaikilla valtioilla on
lähetystöjä ja konsuleita B:ssä. -— B:llä on suuri
varusväki, etupäässä kaartiin kuuluvata.

Ympäristö. B. sijaitsee avaralla
hiekka-tasangolla. Ainoastaan lännessä Potsdamin ja
Spandaun etukaupunkeihin päin on kauniita
seutuja, m. m. Grunewald, pieni mäkinen
havumetsä Havelin itäpuolella. Grunewald on
berliiniläisten paras kesäinen retkeilypaikka.
Potsdamin ja Spandaun välillä sekä vielä
pohjoisempana laajenee Havel sisäjärventapaiseksi;
täällä harjoitetaan paljon huvipurjehdusta.

Historia. Nykyisen B:n vanhimmat
kaupunginosat (Alt-) Kölln ja (Alt-) Berlin saivat
1232 ja 1240 eri kaupunkeina kaupunginoikeudet.
N. v. 1400 liittyi B., sittenkuin molemmat
kaupungit v. 1307 olivat yhdistetyt yhdeksi,
Hansa-iiittoon. V:sta 1448 alkaen B. on ollut
Hohenzollern-suvun ruhtinaiden residenssinä. Suuri
vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm nosti kaupungin
rappiotilasta, johon se 30-vuotisen sodan aikana
oli joutunut. 17:nnen vuosis. loppupuolella asettui
B:iin joukko Ranskasta karkoitettuja
hugenotteja, jotka uutteruudellaan ja ammattitaidollaan
laskivat perustuksen B:n sittemmin
suurenmoiseksi kehittyneelle teollisuudelle. Preussin
kuninkaiden Fredrik I:n ja Fredrik II:n aikana B.
joka suhteessa kasvoi ja kehittyi. Väkiluku oli
jälkimäisen kuollessa lähes 150.000 henkeä. 1S70
B. tuli Saksan keisarikunnan (liittovaltion)
pääkaupungiksi. W. S-m. (K. R. B.)

Berliinin kongressi. Saksan,
Itävalta-Unka-rin, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Venäjän
ja Turkin edustajain kokous, joka
Itävalta-Unkarin aloitteesta ja Saksan kutsusta kesiik. 13 p.
1878 ruht. Bismarckin esimiehvydellä kokoontui
Berliiniin tarkastamaan niitä rauhanehtoja,
joista Venäjä ja Turkki San Stefanon rauhassa
(ks. t.) olivat sopineet, ja saattamaan ne sopu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0549.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free