Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
999
Bernhard—Bernin alpit
1000
Galliaan ja Helvetiaanhe rakensivat tänne
Jupiterin temppelin, ja talon suojaksi rajuilmoja
vastaan. — 2. P i e n i B. Graijisissa alpeissa,
2,157 m yi. merenp.; sola, josta yli kuljetaan
Savoijista Aostan-laaksoon. Majatalo. IV". S-m.
Bernhard C 1 a i r v a u x’l a i n e n [B. [-klOr-völ-]-] {+klOr-
völ-]+} (1090-1153), Pyhä, etevä keskiajan
jumaluusoppinut, synt. ritarin poikana Fontainesissa
Dijonin läheisyydessä; aikaisin heräsi hänessä
halu luostarielämään; 1113 hän tuli munkiksi
Citeaux’n luostariin ja 1115 äsken perustetun
Clairvaux’n luostarin ensimäiseksi apotiksi;
aikansa valtiollisella ja kirkollisella näyttämöllä
hän esiintyi usein, välittäen m. m. sovintoa
Ranskan kuninkaitten ja kirkonmiesten kesken;
v. 1138 hän sai silloin vallinneen paavillisen
skisman (Innocentius II ja Anakletus II)
lakkaamaan; hänen suurin valtiollinen työnsä on
kuitenkin se erittäin suuri ansio, mikä hänellä on
toisen ristiretken syntymiseen; aikansa
kerettiläisiä virtauksia (petrobrusiaaneja, Abelardia,
Arnold Brescialaista y. m.) vastusti B.
pontevasti ; B. oli suuri saarnamies ja puhuja, ankara
askeetti ja harras mystikko; hänen
vaikutuksensa aikalaisiinsa ja jälkimaailmaankin oli
erinomaisen suuri. — Hänen teoksensa on
julkaissut Mabillon (1851-52) ja hänen elämäänsä
ovat esittäneet m. m. Neander (1890),
Hofmeister (1889-90). K. O.
Bernhardi, Theodor von (1802-87), saks.
historioitsija, taloustieteilijä ja diplomaatti, oli
ensin Venäjän palveluksessa, mutta siirtyi 1851
Saksaan ; tuli 1865 preussilaiseksi
lähetysneuvokseksi ja oli v:n 1866 sodan aikana Preussin
sotilasedustajana Italian armeijassa. B. on
julkaissut useita huomattavia teoksia. Tutkielmassaan
„Versuch einer Kritik der Gründe, die für grosses
und kleines Eigenthum angeführt werden" (1849),
hän vastustaa klassillisen koulukunnan
mielipiteitä. Hänen muista teoksistaan mainittakoon:
„Geschichte Russlands und der europ. Politik
1814-31" (1863-77), „Denkwürdigkeiten aus dem
Leben des Grafen von Toll" ja „Friedrich der
Grosse als Feldherr" (1881). Hänen kuolemansa
jälkeen julkaistiin hänen
päiväkirjamuistiinpanonsa: „Aus dem Leben Th. v. Bernhardis"
(1893-1901), jotka luovat valoa nykyisen Saksan
valtakunnan syntyhistoriaan.
Bernhardilaiskoira ks. Koira.
Bernhardilaismunkit ks. S i s t e r s i 1 ä i s e t.
Bernhardt, August (1831-79), saks.
metsänhoitaja, ollut 1871-78 Eberswaiden
metsäkoe-laitoksen metsätieteellisten tutkimusten
ohjaajana, nimitettiin 1878 MUndenin metsäakatemian
johtajaksi, toiminut sitäpaitsi
valtiopäivämie-henä y. m. sekä etevänä metsäkirjailijana; hänen
paras teoksensa on 3 nidosta käsittävä
„Geschichte des Waldeigenthums, der
Waldwirtschaft und Forstwissenschaft in Deutschland"
(1872-75). A. C.
Bernhardt [bärnä’r], Sarah (oik. Rosine
Bernard), (s. 1844), ransk. näyttelijätär,
eriiiin saksal.-juutalaisnaisen ja ranskalaisen
aatelismiehen tytär. Opiskeltuaan Pariisin
kon-servatorissa hän esiintyi ensikertaa 1862 ThCätre
francais’issa, herättämättä silloin sentään
erikoisempaa huomiota. Vasta 1867 hän saavutti
Odéon teatterissa menestystä ja astui 1872
Théätre frangais’in palvelukseen, jossa hän pysyi
Sarah Bernhardt.
v:een 1880 asti, saavuttaen maailmankuulun
nimen yhtenä aikamme parhaimpia
näyttelijättäriä. V. 1880
hän rikkoi
välipuheensa Théàtre
fr:n kanssa ja
lähti
vierailumat-koille Englantiin
ja Ameriikkaan,
sekä on senjälkeen
johtanut milloin
omia
teatteriyri-tyksiä, miiloin
vieraillut ympäri
Eurooppaa.
Näyttelijättärenä on
hänellä sekä
järkyttävän eläytymiskykynsä, että
äänensä heläjävän
sulon, vartalonsa
hoikan, joustavan
jäntevyyden ja
kasvojensa
kärsivän, sielukkaan
ja
vivahdus-rikkaan ilmeen vuoksi huumaava teho katsojiin.
— Ranskalaiset näytelmäkirjailijat ovat
sepittäneet häntä varten näytelmiään, kuten Sardou
„Theodora’n" ja „La Tosca’n", Barbier „Jeanne
d’Arc’in", Rostand „L’aiglon’in". — B. on
työskennellyt myöskin kuvanveistäjänä ja esiintynyt
kirjailijana kirjoittaen „Dans les nuages" ja
„Mémoires". V. K-i.
Bernhardy, Gottfried (1800-75), saks.
filologi, professori Haliessa v:sta 1829.
Pääteokset: „Grundriss der römischen Litteratur"
(5:s laitos 1872), „Grundriss der griech.
Litteratur" (5:s, Volkmannin toimittama laitos 1892).
E. R-n.
Bernheim, Ernst (s. 1850), historioitsija,
v:sta 1883 historian professorina Greifswaldissa.
B:n teoksista ovat tärkeimmät: „Zur Geschichte
des W ormser Konkordats" (1876) ja „Lehrbuch
der historischen Methode" (6 painos 1908), jota
viimemainittua on käytetty oppikirjana
Suomenkin yliopistossa. K. R. B.
Berni, Francesco (1497-1535), it.
runoilija, palveli eri kirkkoruhtinaita, kuten kardin.
Bibbienaa ja Ippolito di Mediciä, jolta
jälkimäiseltä hän sai papillisen toimen. Kuoli
myrkytettynä, kun ci ollut suostunut myrkyttämään
kardinaali Salviatia. B:n pääteos on hänen
muovailunsa Bojardon „Orlando innamorato"sta,
jonka kieltä, sanontaa ja muotoa hän hioi
samalla kuitenkin heikentäen alkuteoksen tuoretta
välittömyyttä. Sitäpaitsi B. on kirjoittanut
kevyitä, sukkelin, mutta rivoja burleskisen
satiirisia sonetteja y. m. runoja. V. K-i.
Bernina
i’naj, Graubündenin ja Italian
rajalla oleva vuoriryhmä, osa Reetisiä alppeja,
Inn- ja Adda-laaksojen välillä. Sen yli kulkee
B n sola, 2,334 m, Pontresinan ja Poschiavon [-välillä: majatalo. Korkeimmat huiput ovat Piz B.,
4,052 m yi. merenp.; sekä P. Roseg, 3,943 rr.
B.-vuorilla ovat mahtavat Morteratseh-,
Roseg-y. m. jäätiköt. VV. S-m.
Bernin alpit, Länsialppien osa Rliönen,
Thu-nin-järven sekä Reuss- ja Kander-jokien ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
