- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1109-1110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bodmeria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1109

Bodmeria—Boëthius

1110

hellä Gottschedin esteettistä kantaa, vähitellen
kehittyi hänen kiivaaksi vastustajakseen.
Ystävänsä Breitingerin kanssa hän ajoi Gottschedin
edustaman ranskalaisen suunnan vastapainoksi
englantilaisen makusuunnan asiaa, käänsi 1732
Hiltonin „Kadotetun paratiisin", sekä ylisti
Breitingerin kanssa yhdessä julkaisemissaan
esteettisissä kirjoituksissa „Von dem Wunderbaren
in der Poesie", „Kritische Betrachtungen" y. m.,
Homerosta, Shakespearea ja Miltonia. Yleensä
he edustivat Gottschediin nähden syvempää,
inhimillisesti todempaa taidekäsitystä, vaikka B.
myöhemmin esiintyi kylläkin ahdasmielisenä
Lessingiin ja Goetheen nähden. B. on julkaissut
myöskin raamatullisen runoelman „Die
Noachi-de", sekä harrasti keskiaikaista saksalaista
runoutta, julkaisten Nibelungen-laulujen toisen
osan sekä kokoelman ,,minne"-lauluja, n. s.
Ma-nessen käsikirjoituksen. V. K-i.

Bodmeria (saks. budmerei, engl. bottomry)
ks. M e r i 1 a i n a.

Bodvar Bjarke, tarinan mukaan kuningas
Rolf Krakin (ks. t.) paras soturi, Norjasta
kotoisin. Tappoi erään hirviön, joka aina joulun
aikana ahdisti kuninkaan hovia. Kaatui
yhdessä kuninkaansa kanssa, ensin karhun
kaah-mossa aikaansaatuansa suurta häviötä
vihollisille (bjarke merkitsee pikku karhua).
Muutamat piirteet B:n tarinassa muistuttavat
Beo-wulfia (ks. t.). K. G.

Bodo [bü-J, Norjan Nordlandin amtin
kauppakaupunki, 4,827 as. (1900). Sijaitsee Salt-vuonon
lounaaseen pistävällä alavalla ja suoperäisellä
niemellä. B. on eteläisin Norjan napapiirin
pohj.-puolella sijaitsevista kaupungeista.
Keski-yönaurinko näkyy täällä yli kuukauden
(kesiik.-heinäk.) ja pimeä aika kestää n. 14 päivää
(joulukuussa). — V. 1816 B. sai kaupungincikeudet,
mutta vasta viimeisinä vuosina se on
huomattavammin vaurastunut, etupäässä sillinkalastuksen
johdosta, jota kesäisin harjoitetaan sen
edustalla. Sataman suojaamiseksi on rakennettu
suuri aallonmurtaja. B:ssä on kouluja, useita
pankkeja, sairashuone ja kalastusmuseo.
Vientitavarana etenkin kalat, sekä kuivatut että
suolatut.

Boë, Franz de la, lääkeopillinen kirjailija,
ks. S y 1 v i u s.

Boehmeria ks. Ramie.

Boëllmann, Léon (1862-97), ransk. urkuri
ja säveltäjä; on säveltänyt orkesteri-, urku- ja
kamarimusiikkiteoksia. Kuoli Pariisin S:t
Vin-cent-de-Paulin kirkon urkurina. I. K.

Boer, mon. böe rs [bürs] ks. Buurit.

Boerhaave [bürhäfe], Hermann
(1668-1738), alankom. lääkäri. Opiskeltuaan ensin
jumaluustiedettä ja matematiikkaa antautui hän
1693 kokonaan lääketieteen alalle ja tuli 1709
teoreettisen lääketieteen, sittemmin myöskin
kasvitieteen ja kemian professoriksi
synnyinkaupunkiinsa Leideniin. Ajalla, jolloin koetettiin
perustaa kaikki lääketieteellinen tieto ja taito
kemian ja fysiikan pohjalle, esiintyi B. vaatien
arvonantoa kaikille kokemus- ja havaintotieteille
lääketieteen edistäjinä. B. oli 17:nnen
vuosisadan kuuluisin lääkäri ja hänen lääkäri- ja
opettaja-ansioidensa perustuksella saavutti
Leiden maailmanmaineen lääketieteellisenä
opinahjona. (M. O-B.)

Boethius /-ë’-/, Anicius Manlius
Severi nu s (n. 480-524), roomal. valtiomies, filosofi
ja musiikkikirjailija, oli ylhäinen virkamies
Roomassa kuningas Teodorik Suuren aikana; häntä
syytettiin sitten aiheettomasti petollisista
neuvotteluista Konstantinopolin hovin kanssa,
pantiin Teodorikin käskystä ankaraan vankeuteen
ja mestattiin. Vankilassa B. kirjoitti
kuuluisimman teoksensa „De consolatione philosophiae"
(Filosofian antama lohdutus). Tämä vähäinen,
jalohenkinen ja puhdaskielinen kirja, jota
keskiaikana ja uuden ajan alussa hyvin paljon
luettiin ja ihailtiin, nojautuu kokonaan
muinaiskreikkalaisten filosofein aatteisiin eikä
sentiik-den puolestaan anna tukea sille tiedonannolle,
että B. oli kristitty. Hänen nimellään on
myöskin säilynyt uskonopillisia kristillisiä
kirjoitelmia, mutta niiden alkuperäisyys on
kiistanalainen. Jos B. lieneekin ollut kristitty, niinkuin
roomalaiset siihen aikaan yleensä olivat, ei hän
kumminkaan kuollut marttyyrina katolisen
uskonsa puolesta, kuten aikoinaan oletettiin, vaan
pikemmin „viimeisenä roomalaisena". B. on
kirjoittanut useita filosofisia ja matemaattisia
teoksia, jotka ovat vanhempien teosten —
Aristoteleen, uusplatonilaisten y. m. — mukailuja, sekä
musiikkiopin „De musica", joka oli keskiajalla
suuresti levinnyt ja joka sentähden, että sitä
väärinkäsitettiin, lienee paljon vaikuttanut
keskiaikaisten musiikkiteoriojen sekavuuteen.
Erehdyttävä on se luulo, että B. olisi pannut
käytäntöön latinaisen kirjainnuottikirjoituksen
kreikkalaisen sijaan. A. Gr. & 1. K.

Boëthius [buc’tsius], ruots. suku, jonka vanhin
tunnettu jäsen on pappi Anders
Angernianlan-nissa 1500-luvulla.

1. Jakob B. (1647-1718), pappi.
Opiskeltuaan Vesteråsissa ja Upsalassa, hän antautui
koulualalle, ollen v:sta 1688 Vesterisin
kymnaasin rehtorina. Mutta kun B. joutui
tuomiokapitulin kanssa riitaisuuksiin ja kun hänen
siirtymisensä muualle oli suotava, hän
nimitettiin rovastiksi ja kirkkoherraksi Moraan. Täältä
hän 1697 lähetti kuninkaalle ja arkkipiispalle
kirjelmät, joissa hän m. m. moitti 1686 v:n
kirkkojärjestyksessä tavattavaa yksinvaltaisuutta ja
1693 v:n valtiopäiväin päätöstä. Tämän vuoksi
B. vangittiin ja tuomittiin kuolemaan, mutta
sittemmin muutettiin mainittu tuomio
elinkautiseksi vankeudeksi, jonka hän suoritti aika
ajoin Pähkinälinnassa, Viipurissa ja
Tukholmassa. Hän pääsi 1710 vapaaksi ja asui
viimeiset ikävuotensa maatilallaan Västerkvarnissa
Kolbäckin pitäjässä.

2. Daniel B. (1751-1810), filosofi, ed.
pojanpojan poika, tuli 1765 ylioppilaaksi ja 1773 fil.
maist. Upsalassa sekä 1783 käytännöllisen
filosofian professoriksi. Aluksi hän kannatti Locken
aatteita, mutta tutustuttuaan Kantin filosofiaan
hän antautui siihen suurella harrastuksella.
Kuitenkaan B. ei voinut hyväksyä Kantin oppia
siveellisyydestä enemmän kuin Fichten ja
Kantin kostoteoriaa rikosoikeudessa. Hänen n. s.
uskonnollis-sivcellistä maailmankatsomustaan
seurasivat ja kehittivät sittemmin Höjer, Biberg,
Geijer ja Boström. B. on julkaissut useita
teoksia.

3. Simon Johannes B. (s. 1850),
historioitsija ja politikko, tuli ylioppilaaksi Upsa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:38:44 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0609.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free